Mieheksi ei synnytä, mieheksi tullaan: Diskurssianalyysi maskuliinisuuden ilmentymisistä julkisessa incel-keskustelussa

Abstract

Tutkielman tavoitteena on tarkastella, miten incel-mieskuvan maskuliinisuutta rakennetaan julkisessa keskustelussa. Incel (Involuntarily selibacy) tarkoittaa henkilöä, joka ei syystä tai toisesta kykene solmimaan seksuaalisia ja romanttisia suhteita. Incel-ilmiö on noussut julkisen kiinnostuksen kohteeksi 2010-luvulla tehtyjen joukkosurmien myötä. Incelit yhdistetään naisvihamieliseen, yhteiskunnasta syrjäytyneeseen ja ekstremistiseen toimintaan. Tutkielmassa inceliä lähestytään siitä kulmasta, miten inceliä kuvaillaan miehisenä performatiivina ja millaisia miehen ja maskuliinisuuden esityksiä rakennetaan. Hegemonisen maskuliinisuuden ajatellaan olevan sosiaalinen ja kulttuurinen miehiä yhdistävä käytäntö. Hegemoninen maskuliinisuus sisältää sosiaaliset vallankäytön mekanismit, joilla miehiä työnnetään marginaaliin ja/tai alisteiseen asemaan. Tutkielmassani maskuliinisuudesta piirretään performatiivinen jana incel-maskuliinisuuden asettuessa alisteiseen ja marginaaliseen asemaan. Teoreettinen viitekehys pohjautuu Judith Butlerin (2006) näkemykseen sukupuolen performatiivisesta luonteesta, jossa esitetään, että sukupuoli tehdään toistojen ja erilaisten rituaalien kautta. Butlerille sukupuoli rakentuu kulttuurisessa, tilanteisessa ja kehollisessa kontekstissa. Tieteenfilosofi ja queer-ajattelija Karen Barad (2007) lähestyy performatiivisuutta pyrkimyksellä yhdistää kulttuurin ja kehollisen esityksen lähestymällä performatiivia ontologisena ja episteemisenä kokonaisuutena, jossa ei voi erottaa mistä esitys alkaa ja mihin se loppuu. Evoluutiollisessa sukupuoliteoriassa miehen esittäminen ja maskuliinisuus ovat perinpohjaisesti kietoutuneet ruumiin tyyliksi, jota niin Butler kuin Barad kritisoivat ja uudelleenkirjoittavat postmoderniin sukupuoliteorian kehykseen. Tutkielman metodi on diskurssianalyysi. Aineistossa olevaa tietoa lähestytään ontologisen konstruktionismin suunnalta, jolloin ajatellaan, että kielen ulkopuolella on merkitysmaailma, jota ei voi palauttaa kokonaisuudessaan tekstiin. Tutkimuksen aineisto koostuu 128 kommenttikenttään kirjoitetusta viestistä Helsingin Sanomien artikkelissa ”Vihaiset miehet ilman seksiä”. Kommentit muodostavat yhteensä 40 sivua tekstiä. Tutkimuskysymys on: ”Miten erilaisin puhetavoin incel-mieskuvan maskuliinisuutta rakennetaan julkisessa keskustelussa? Aineistosta muodostetaan viisi diskurssia: 1) kilpailudiskurssi 2) yksilön vastuu -diskurssi 3) biologinen diskurssi, jotka edustavat hegemonisen maskuliinisuuden piirteitä, merkityksenantoja ja kulttuurisesti rakentuneita maskuliinisuuden performansseja. Alisteisen- ja marginaalisen maskuliinisuuden luokkaan sijoittuvat kaksi diskurssia: 4) hegemonisen maskuliinisuuden kritiikki -diskurssi ja 5) intersektionaalinen diskurssi.