Jätelaki uudistui – Miten tuottajan vastuu muuttui?
Jokinen, Maria (2023)
Jokinen, Maria
2023
Kauppatieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-02-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202302082153
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202302082153
Tiivistelmä
Jätelakia uudistettiin laajasti vuonna 2021. Se on osa EU:ssa 2018 hyväksytyn jätesäädöspaketin kansallista toimeenpanoa. Laeilla pantiin täytäntöön jätelain säädökset. Samassa yhteydessä jätelakiin kuuluvaa tuottajavastuuta koskeva lainsäädäntö uudistui. Tuottajavastuun voidaan katsoa olevan yksi kiertotalouden kivijaloista. Tuottajavastuu voi sanana kuulostaa laimealta, mutta se täynnä voimaa. Sillä on keskeinen merkitys kierrätysasteen nostossa ja luonnonvarojen kulutuksen vähentämisessä. Tuottajavastuun piiriin kuuluu Suomessa noin 15 000 yritystä, jotka maahantuovat, pakkaavat, valmistavat tai etämyyvät tuotteita. Tuottajavastuulla saatetaan tuotteen koko elinkaaren aikainen vastuu sen tuottajalle. Näin pyritään varmistumaan siitä, että niistä syntyvä jäte saadaan tehokkaasti kerättyä talteen ja mahdollisuuksien mukaan uusiomateriaalina takaisin kiertoon. Näin syntyvä jäte saadaan käytettyä kerta toisensa jälkeen säästäen neitseellisien luonnonvarojen käyttöä. Tämä ajatus tukee myös jätelain jätehierarkian etusijajärjestyksen mukaista toimintaa. Siinä ensisijainen tavoite on syntyvän jätteen määrän vähentäminen ja toissijainen tavoite jätteen uudelleenkäyttö eli kierrätys.
Jätelain perimmäinen tarkoitus on edistää yhteiskuntamme siirtymää kohti kiertotaloutta. Kiertotalouden päämääränä on jätteetön yhteiskunta sekä suljettujen kiertojen aikaansaaminen. Ympäristöoikeudellisen sääntelyn lisääntyessä sekä kiristyessä on entistä tärkeämpää ymmärtää lain syvempi tarkoitus pelkän säädöstekstin lisäksi.
Tutkielmassa ollaan erityisen kiinnostuneita siitä, miten jätelaki ohjaa tuottajavastuuta sekä luo kannusteita uusiin ja kestävämpiin ratkaisuihin esimerkiksi pakkauksien osalta. Tällä kaikella on suuri vaikutus myös EU:n kierrätystavoitteiden toteutumiseen.
Tutkielmassa käytetään metodina oikeusdogmatiikkaa. Keskeisimpinä lähteinä on jätelaki pohjautuen EU-direktiiviin sekä lain esivalmistelutyöt.
Jätelain perimmäinen tarkoitus on edistää yhteiskuntamme siirtymää kohti kiertotaloutta. Kiertotalouden päämääränä on jätteetön yhteiskunta sekä suljettujen kiertojen aikaansaaminen. Ympäristöoikeudellisen sääntelyn lisääntyessä sekä kiristyessä on entistä tärkeämpää ymmärtää lain syvempi tarkoitus pelkän säädöstekstin lisäksi.
Tutkielmassa ollaan erityisen kiinnostuneita siitä, miten jätelaki ohjaa tuottajavastuuta sekä luo kannusteita uusiin ja kestävämpiin ratkaisuihin esimerkiksi pakkauksien osalta. Tällä kaikella on suuri vaikutus myös EU:n kierrätystavoitteiden toteutumiseen.
Tutkielmassa käytetään metodina oikeusdogmatiikkaa. Keskeisimpinä lähteinä on jätelaki pohjautuen EU-direktiiviin sekä lain esivalmistelutyöt.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]