Yhteenkuuluvuus ja mielenterveys maahanmuuttajataustaisilla ja Suomessa syntyneillä nuorilla
Autio, Katriina; Liukkonen, Nina; Kankaanpää, Reeta; Vänskä, Mervi; Aalto, Sanni; Punamäki, Raija-Leena; Peltonen, Kirsi (2022)
Autio, Katriina
Liukkonen, Nina
Kankaanpää, Reeta
Vänskä, Mervi
Aalto, Sanni
Punamäki, Raija-Leena
Peltonen, Kirsi
2022
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202301111295
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202301111295
Kuvaus
Peer reviewed
Tiivistelmä
Tutkimus on osa RWS-RefugeeWellSchool projektia, jota rahoitti the European Union’s Horizon 2020 Research and Innovation Programme; Apuraha No 754849. Suhteet vertaisiin solmitaan nuoruudessa usein koulumaailmassa. Koulussa koettu yhteenkuuluvuus on tärkeää muun muassa nuoren itsetunnon, koulumenestyksen sekä emotionaalisen hyvinvoinnin kannalta. Yhteenkuuluvuuden tunne on erityisen merkityksellistä maahanmuuttajanuorille, sillä uuteen kotimaahan muuttaessaan he kohtaavat tavanomaisten nuoruusiän muutosten lisäksi myös muita muutostarpeita, kuten uuden kielen ja kulttuurin omaksumisen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää yläkouluikäisten nuorten kokemusta koulussa koetusta yhteenkuuluvuudesta ja sitä eroavatko Suomessa syntyneiden ja maahanmuuttajataustaisten nuorten kokemukset tämän suhteen. Tutkimuksessa selvitetään myös, kuinka yhteenkuuluvuus koulussa on yhteydessä mielenterveyden ulottuvuuksiin (internalisoivat ja eksternalisoivat oireet, prososiaalisuus ja resilienssi). Tarkastelemme myös onko maahanmuuttajataustalla vaikutusta tähän yhteyteen. Tutkimuksen aineisto on kerätty osana Maahanmuuttajanuorten Psykososiaalinen Tukeminen Koulussa -interventiotutkimushanketta. Tutkimuksessa käytetään poikkileikkausaineistoa, joka pohjautuu nuorten kyselylomakevastauksiin hankkeen aloitusajankohdassa syksyllä 2019 (n = 1981). Tulokset osoittivat, että enemmistö nuorista koki yhteenkuuluvuutta koulussa. Lisäksi havaittiin, että Suomessa syntyneet nuoret kokivat enemmän yhteenkuuluvuutta koulussa kuin maahanmuuttajanuoret. Yhteenkuuluvuus koulussa oli yhteydessä vähäisempään määrään internalisoivia ja eksternalisoivia sekä suurempaan määrään prososiaalisuutta ja resilienssiä. Yhteenvetona voidaan todeta, että koulussa koettu yhteenkuuluvuus on nuorten mielenterveyttä tukeva elementti ja sen vahvistaminen näin ollen tärkeää, erityisesti pakolaistaustaisten nuorten kohdalla. Kouluissa tulisikin pohtia yhteisöllisyyttä ja sosiaalista tukea vahvistavien taitojen kehittämistapoja.
Kokoelmat
- TUNICRIS-julkaisut [19830]