Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Kandidaatintutkielmat
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Kandidaatintutkielmat
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Ihmisen elektroniset varaosat

Rytkönen, Mikko (2022)

 
Avaa tiedosto
RytkönenMikko.pdf (610.8Kt)
Lataukset: 



Rytkönen, Mikko
2022

Tieto- ja sähkötekniikan kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Computing and Electrical Engineering
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-25
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205315381
Tiivistelmä
Erilaisia kosmeettisia proteeseja on käytetty vammautuneiden kehonosien korvaamiseen jo kauan, mutta ne eivät ole kyenneet korvaamaan kehonosien toimintoja. Tavoitteena on kuitenkin palauttaa ihmisille normaali elämänlaatu. Tällä hetkellä kaikkia kehonosien toimintoja ei pystytä palauttamaan, mutta paras toimintakyky ihmiselle saavutetaan elektronisilla proteeseilla. Tämä työ on kirjallisuuskatsaus, joka käsittelee nykyisistä elektronisista proteeseista näkö-, kuulo- ja raajaproteeseja. Työn tavoitteena on esitellä niiden toimintaperiaatteita ja käyttökokemuksia sekä joitakin kehityksenalaisia proteesinosia. Aineistona työssä on käytetty tieteellisiä artikkeleita ja valmistajien tuotesivuja.

Sekä näkö- että kuuloproteesien toiminta osoittautuu työssä samankaltaiseksi. Molemmissa aistimus tuotetaan stimuloimalla hermopäätteitä elektrodeilla. Kuvan tallentamista ympäristöstä voidaan tehdä kameroilla tai silmän toimivia osia hyödyntäen, äänen tallentamista taas mikrofonin avulla. Myös raajaproteeseissa toimintaperiaate on samanlainen proteesityypistä riippumatta. Liike tuotetaan aktuaattoreilla, kuten sähkömoottoreilla, ja ohjaus tapahtuu anturien tai ihmisen hermosignaalien avulla.

Näkö- ja kuuloproteeseilla käyttäjäkokemukset ovat olleet vaihtelevia, mutta niiden käyttäjät ovat parhaimmillaan pystyneet tunnistamaan kirjaimia ja ymmärtämään puhetta. Raajaproteesit korvaavat yksinkertaisempia kehon toimintoja, minkä vuoksi etenkin jalkaproteeseilla on pystytty palauttamaan käyttäjälle normaali toimintakyky.

Työn perusteella tämänhetkiset elektroniset proteesit eivät siis kykene täysin palauttamaan ihmisille normaalia elämää lukuun ottamatta jalan proteeseja. Tulevaisuuden proteesien kehitystyön tavoitteena onkin päästä yhä lähemmäksi proteeseja, jotka vastaavat täysin ihmisen kehon toimintaa. Tässä tavoitteessa on jo edistytty, sillä tutkijat ovat esimerkiksi pystyneet kehittämään kuuloproteesien äänenlaatua parantavaa teknologiaa ja raajaproteeseihin soveltuvia kevyitä aktuaattoreita. Koska hinta on monelle rajoittava tekijä proteesia valitessa, myös edullisimpien proteesien kehittäminen on tärkeää.

Työssä käy myös ilmi proteeseihin liittyviä ongelmakohtia. Implantoitavat laitteet aiheuttavat esimerkiksi huolia valmistajien tarjoamasta ylläpidosta laitteille ja implanttien korjausvaikeuksista. Tämän lisäksi proteeseissa käytettävä langaton tiedonsiirto aiheuttaa huolia käyttäjien tietosuojasta ja seurannasta.
Kokoelmat
  • Kandidaatintutkielmat [11807]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste