Sukupuolisokeudesta sukupuolitietoisuuteen : Kirjallisuuskatsaus sukupuolitietoisen tasa-arvon kehityksestä suomalaisessa peruskoulussa ja toisen asteen koulutuksessa 2000-luvulla
Heino, Amanda (2021)
2021
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105064563
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105064563
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin sukupuolitietoisen tasa-arvon kehitystä 2000-luvulla. Tutkielma kiinnittyy suomalaisen peruskoulun sekä toisen asteen koulutuksen näkökulmiin analysoimalla kasvatustieteellisiä tutkimusartikkeleita suhteessa tieteelliseen viitekehykseen. Huomio kiinnittyy erityisesti sukupuolitietoisuuteen sekä sukupuolen ja tasa-arvon käsitteisiin. Sukupuolitietoisuudella tarkoitetaan lähestymistapaa, jossa huomioidaan sukupuolierot, mutta ymmärretään erojen olevan kulttuurisia eikä biologisia. Lisäksi tutkielma sivuaa sukupuolen mukaan yleistettyjä oppimistuloksia sekä sukupuolen vaikutusta uravalinnoissa.
Tutkimusaineistoon valikoitui 16 sukupuolitietoisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa käsittelevää tieteellistä artikkelia. Aineiston analyysi tapahtui teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin pohjautuen sukupuolen ja tasa arvon käsitteisiin. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: Millaisena sukupuolitietoinen tasa-arvo on näyttäytynyt suomalaisessa peruskoulussa ja toisen asteen koulutuksessa: a. 2000-luvun alkupuolella ja b. vuodesta 2010 eteenpäin? Millaista kehitystä sukupuolitietoisuudessa voidaan nähdä suomalaisessa peruskoulussa sekä toisen asteen koulutuksessa koko 2000-luvulla?
Tutkimustulokset osoittavat sukupuolitietoisen tasa-arvon kehittyneen 2000-luvulla. 2000-luvun alun tutkimusartikkeleissa sukupuolen käsite ymmärretään yksipuolisena sekä vahvasti kahtiajakautuneena. Samaan aikaan tutkimusartikkeleissa kuitenkin kritisoidaan suomalaisen koulutusjärjestelmän sukupuolittuneisuutta. Tätä ristiriitaa vahvistaa ajatus sukupuolineutraaliudesta tasa-arvona. Osin jo 2000-luvun alussa sukupuolineutraalia ajattelua kuitenkin kritisoidaan sukupuolisokeudeksi. Tämä kritisointi jatkuu 2010 vuodesta eteenpäin tähän päivään. Poistamalla tai jättämällä huomioimatta sukupuolet ja niiden vaikutukset sekä merkitykset ei välttämättä päädytä tasa-arvoon, vaan enemminkin helppoon ratkaisuun sekä tietynlaiseen illuusioon tasa-arvosta.
Sukupuolen ja tasa-arvon käsitteiden moninainen sekä monitahoinen ymmärrys vaikuttaa siihen, nähdäänkö sukupuolineutraalius tasa-arvona vai sukupuolisokeutena. Käsitteiden moninainen ymmärrys vaikuttaa myös siihen, mitä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä pidetään epätasa-arvoisena. Vuodesta 2010 eteenpäin sukupuolen käsite näyttäytyy yhä edelleen dikotomisena kahtiajakona. Kuitenkin ymmärrys sukupuolen moninaisuudesta näyttää kehittyneen 2000-luvun alkuun verrattuna.
Vahvasti sukupuolittunutta koulutusjärjestelmää on kritisoitu vuosikymmeniä, mutta muutos kohti yhdenvertaisempaa sekä moninaisuutta korostavaa koulutusjärjestelmää tapahtuu hitaasti. Tutkimustuloksista nähdään, että tieteellisissä tutkimusartikkeleissa sukupuolineutraalia ajattelua ei pidetä enää tasa-arvona. Sukupuolineutraaliuden sijaan tutkimusartikkelit korostavat sukupuolitietoisuutta. Samalla tutkimustulokset osoittavat, ettei tasa-arvo vielä pääse toteutumaan suomalaisessa peruskoulussa tai toisen asteen koulutuksessa esimerkiksi vahvan sukupuolittuneen luonteen, geneettisen determinismin, heteronormatiivisuuden sekä jatkuvan keskiarvolukemien vertailun takia.
Tutkimusaineistoon valikoitui 16 sukupuolitietoisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa käsittelevää tieteellistä artikkelia. Aineiston analyysi tapahtui teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin pohjautuen sukupuolen ja tasa arvon käsitteisiin. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: Millaisena sukupuolitietoinen tasa-arvo on näyttäytynyt suomalaisessa peruskoulussa ja toisen asteen koulutuksessa: a. 2000-luvun alkupuolella ja b. vuodesta 2010 eteenpäin? Millaista kehitystä sukupuolitietoisuudessa voidaan nähdä suomalaisessa peruskoulussa sekä toisen asteen koulutuksessa koko 2000-luvulla?
Tutkimustulokset osoittavat sukupuolitietoisen tasa-arvon kehittyneen 2000-luvulla. 2000-luvun alun tutkimusartikkeleissa sukupuolen käsite ymmärretään yksipuolisena sekä vahvasti kahtiajakautuneena. Samaan aikaan tutkimusartikkeleissa kuitenkin kritisoidaan suomalaisen koulutusjärjestelmän sukupuolittuneisuutta. Tätä ristiriitaa vahvistaa ajatus sukupuolineutraaliudesta tasa-arvona. Osin jo 2000-luvun alussa sukupuolineutraalia ajattelua kuitenkin kritisoidaan sukupuolisokeudeksi. Tämä kritisointi jatkuu 2010 vuodesta eteenpäin tähän päivään. Poistamalla tai jättämällä huomioimatta sukupuolet ja niiden vaikutukset sekä merkitykset ei välttämättä päädytä tasa-arvoon, vaan enemminkin helppoon ratkaisuun sekä tietynlaiseen illuusioon tasa-arvosta.
Sukupuolen ja tasa-arvon käsitteiden moninainen sekä monitahoinen ymmärrys vaikuttaa siihen, nähdäänkö sukupuolineutraalius tasa-arvona vai sukupuolisokeutena. Käsitteiden moninainen ymmärrys vaikuttaa myös siihen, mitä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä pidetään epätasa-arvoisena. Vuodesta 2010 eteenpäin sukupuolen käsite näyttäytyy yhä edelleen dikotomisena kahtiajakona. Kuitenkin ymmärrys sukupuolen moninaisuudesta näyttää kehittyneen 2000-luvun alkuun verrattuna.
Vahvasti sukupuolittunutta koulutusjärjestelmää on kritisoitu vuosikymmeniä, mutta muutos kohti yhdenvertaisempaa sekä moninaisuutta korostavaa koulutusjärjestelmää tapahtuu hitaasti. Tutkimustuloksista nähdään, että tieteellisissä tutkimusartikkeleissa sukupuolineutraalia ajattelua ei pidetä enää tasa-arvona. Sukupuolineutraaliuden sijaan tutkimusartikkelit korostavat sukupuolitietoisuutta. Samalla tutkimustulokset osoittavat, ettei tasa-arvo vielä pääse toteutumaan suomalaisessa peruskoulussa tai toisen asteen koulutuksessa esimerkiksi vahvan sukupuolittuneen luonteen, geneettisen determinismin, heteronormatiivisuuden sekä jatkuvan keskiarvolukemien vertailun takia.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8935]