Kaupunkien omistajaohjauksen tavoitteet ja toimeenpanon keinot -Tutkimus teknisen ja ympäristötoimen yhtiöistä ja liikelaitoksista
Maanonen, Mari (2007)
Maanonen, Mari
Tampere University Press
2007
Hallintotiede - Administrative Science
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2007-06-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-6952-7
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-6952-7
Tiivistelmä
Tutkimuksen tehtävänä on käsitellä kaupunkien omistajaohjauksen tavoitteita ja toimeenpanon keinoja. Kyseessä on strategisen johtamisen tutkimus, jossa myös tarkastellaan, mitkä seikat edistävät ja mitkä toisaalta estävät omistajastrategioissa onnistumista. Kaupunkien omistajaohjauksessa syntyy jännite julkisen omistajan ja yksityisen tytäryhteisön toiminnan logiikkojen välille. Kaupungit toimivat sekataloudessa kun poliittis-hallinnolliseen -prosessiin liitetään markkinamekanistisia keinoja. Tytäryhtiöiden ja liikelaitosten liiketoiminnan tavoitteet jäävät usein kaupunkikonsernin kokonaisedun taakse. Näin ollen omistajaohjausstrategioissa sekoittuvat yhteiskunnallinen ja liiketoiminnallinen intressi. Samalla omistajaohjaus on erkaantunut poliittisesta päätöksenteosta viranhaltijoiden ja tytäryhteisöjen operatiivisen johdon väliseksi vuoropuheluksi.
Liiketoiminnan avulla halutaan lisätä kaupunkien toiminnallista ja taloudellista tehokkuutta. Ajatuksena on, että palveluyksiköiden autonomiaa lisäämällä vastuutetaan ja osallistetaan yksiköitä ja yksilöitä ja sitä kautta toiminta tehostuu. Liiketoiminnalla on välillisiä ja suoria tavoitteita kun omistajaohjauksessa tavoitellaan sekä parempaa palvelua että omistajan tuottoa. Tutkimuksen empiirisen aineiston pohjalta voi sanoa, että suurissa kaupungeissa omistajastrategiat ovat systemaattisempia ja konsernin tytäryhteisöjen perustehtävän määrittäminen on strategiatyön perusta. Joissakin kaupunkikonserneissa tai sen osissa strategiatyö on muuttunut osaamislähtöiseksi, jolloin organisaatio jatkuvasti varmistaa, että toiminta on perustehtävää tukevaa ja, että organisaatiossa on riittävä osaamisen taso tavoitteisiin nähden. Useissa tutkimuksen aineiston kaupungeissa ei kuitenkaan oltu selkiytetty sitä, mitä liiketoiminnalta haetaan ja miten se tukee kokonaistavoitteiden saavuttamista. Systemaattinen omistajaohjaus on vasta kehittymässä suomalaisissa kaupunkikonserneissa.
Toimimattomat yhteydenpitojärjestelmät ovat onnistuneen omistajaohjauksen ja strategioiden toteutumisen este. Myös omistajan edustajien liiketoimintaosaamisen heikkous ja yhtiön tai liikelaitoksen substanssin osaamisen vaikeudet vaikeuttavat omistajaohjauksen tavoitteissa onnistumista. Kaupunkien liiketoiminnan tavoitteissa onnistumista heikentää myös päätöksentekojärjestelmän hitaus. Toisaalta kaupunkien palveluyksiköiden yhtiöittäminen ja liikelaitostaminen on keino ohittaa poliittinen päätöksentekojärjestelmä ja siten nopeuttaa organisaation reagointimahdollisuutta ympäristön muutoksiin nähden. Toimiva omistajaohjaus edellyttää sekä organisaatiorakenteen että organisaatiokulttuurin ja toimintatapojen muuttamista tavoitteita tukevaksi. Se on strategioissa onnistumisen edellytys, ja suomalaisissa kaupunkikonserneissa kehittymässä. Julkiseen toimintaan on tuotu toiminnan logiikaltaan erilainen toimintatapa ja kulttuurin muuttaminen vie aikaa.
Tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä strategialähtöisessä johtamisessa sekä kaupunkikonserneissa että liikeyrityksissä. Tutkimus on tuottanut tietoa menestyvän organisaation edellytyksistä ja toimintatavoista.
Liiketoiminnan avulla halutaan lisätä kaupunkien toiminnallista ja taloudellista tehokkuutta. Ajatuksena on, että palveluyksiköiden autonomiaa lisäämällä vastuutetaan ja osallistetaan yksiköitä ja yksilöitä ja sitä kautta toiminta tehostuu. Liiketoiminnalla on välillisiä ja suoria tavoitteita kun omistajaohjauksessa tavoitellaan sekä parempaa palvelua että omistajan tuottoa. Tutkimuksen empiirisen aineiston pohjalta voi sanoa, että suurissa kaupungeissa omistajastrategiat ovat systemaattisempia ja konsernin tytäryhteisöjen perustehtävän määrittäminen on strategiatyön perusta. Joissakin kaupunkikonserneissa tai sen osissa strategiatyö on muuttunut osaamislähtöiseksi, jolloin organisaatio jatkuvasti varmistaa, että toiminta on perustehtävää tukevaa ja, että organisaatiossa on riittävä osaamisen taso tavoitteisiin nähden. Useissa tutkimuksen aineiston kaupungeissa ei kuitenkaan oltu selkiytetty sitä, mitä liiketoiminnalta haetaan ja miten se tukee kokonaistavoitteiden saavuttamista. Systemaattinen omistajaohjaus on vasta kehittymässä suomalaisissa kaupunkikonserneissa.
Toimimattomat yhteydenpitojärjestelmät ovat onnistuneen omistajaohjauksen ja strategioiden toteutumisen este. Myös omistajan edustajien liiketoimintaosaamisen heikkous ja yhtiön tai liikelaitoksen substanssin osaamisen vaikeudet vaikeuttavat omistajaohjauksen tavoitteissa onnistumista. Kaupunkien liiketoiminnan tavoitteissa onnistumista heikentää myös päätöksentekojärjestelmän hitaus. Toisaalta kaupunkien palveluyksiköiden yhtiöittäminen ja liikelaitostaminen on keino ohittaa poliittinen päätöksentekojärjestelmä ja siten nopeuttaa organisaation reagointimahdollisuutta ympäristön muutoksiin nähden. Toimiva omistajaohjaus edellyttää sekä organisaatiorakenteen että organisaatiokulttuurin ja toimintatapojen muuttamista tavoitteita tukevaksi. Se on strategioissa onnistumisen edellytys, ja suomalaisissa kaupunkikonserneissa kehittymässä. Julkiseen toimintaan on tuotu toiminnan logiikaltaan erilainen toimintatapa ja kulttuurin muuttaminen vie aikaa.
Tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä strategialähtöisessä johtamisessa sekä kaupunkikonserneissa että liikeyrityksissä. Tutkimus on tuottanut tietoa menestyvän organisaation edellytyksistä ja toimintatavoista.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4785]