Gamma-glutamyl Transferase as a Marker of Alcohol Abuse: Effects of Moderate Drinking, Obesity and Increasing Age on Reference Intervals
Puukka, Katri (2007)
Puukka, Katri
Tampere University Press
2007
Laboratoriolääketiede (erit. päihdelääketiede) - Laboratory medicine (esp. addiction medicine)
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2007-03-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-6859-9
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-6859-9
Tiivistelmä
Väitöstutkimuksen tavoite oli selvittää alkoholinkulutuksen, lihavuuden ja iän aiheuttamia vaikutuksia GGT-arvoihin (gammaglutamyylitransferaasi). GGT on maksaentsyymi, jota on jo kauan käytetty alkoholin suurkulutuksen osoittimena kliinisessä työssä. Aikaisemmin ei ole ollut tarkkaa tietoa, minkälainen alkoholinkulutuksen määrä nostaa seerumin GGT-pitoisuutta ja mitkä muut tekijät vaikuttavat GGT-tasoa nostavasti. Tutkimuksen mukaan lihavuus ja alkoholi nostavat GGT-arvoja yhdessä huomattavasti enemmän kuin kumpikaan yksin, mikä heijastaa myös suurentunutta maksavaurioriskiä potilailla, joilla on ylipainoa. Tämän vuoksi terveydenhuollossa on tärkeää ottaa huomioon sekä alkoholin käyttötottumukset että ylipaino ja tutkittavan ikä, kun määritellään GGT:n normaaliarvoja.
Tutkimuksessa määritettiin alkoholin suurkuluttajien GGT-arvot ja niitä verrattiin sekä kohtuukäyttäjien ja täysraittiiden arvoihin. Tämän lisäksi tutkimusväestö jaettiin painoindeksin (BMI) mukaisiin ryhmiin sekä ikäluokkiin. Kohtuukäyttäjillä, jotka olivat ylipainoisia tai lihavia, GGT-arvot kasvoivat erityisen selvästi verrattuna normaalipainoisten raittiiden henkilöiden arvoihin. Naisilla kasvavan BMI:n ja alkoholin kohtuukäytön vaikutus GGT-arvoihin oli pienempi kuin miehillä. Viiterajojen ylärajat, jotka saatiin normaalipainoisista raittiista henkilöistä koostuvasta aineistosta, olivat huomattavasti alemmat kuin viiteväestöllä, jolle ei BMI-luokittelua oltu tehty. Lisäksi GGT:n herkkyys alkoholin liikakäytön osoittimena muuttui merkittävästi, kun viiteväestö jaettiin BMI:n mukaisiin luokkiin. GGT-aktiivisuudet lisääntyivät myös kasvavan iän myötä 70 vuoteen asti. Suurkuluttajilla ja raittiilla kontrolleilla, jotka oli jaettu ikäluokkiin, GGT-arvot olivat selvästi paremmin verrannollisia keskenään kuin aineistossa, jossa ikäjaottelua ei oltu tehty. Lisäksi miehillä kohtuukäyttäjien arvot kaikissa ikäryhmissä olivat suurempia kuin täysraittiiden vastaavien ryhmien arvot, kun taas naisilla ero oli merkitsevä ainoastaan 18-30-vuotiaiden ryhmässä.
Suomessa alkoholin suurkulutus aiheuttaa koko ajan lisääntyviä kansanterveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia sekä merkittäviä kansantaloudellisia kustannuksia. Tämän vuoksi on tärkeää tunnistaa alkoholiongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja kehittää entistä tehokkaampia ja herkempiä laboratoriomenetelmiä suurkulutuksen tunnistamiseksi.
Tutkimuksessa määritettiin alkoholin suurkuluttajien GGT-arvot ja niitä verrattiin sekä kohtuukäyttäjien ja täysraittiiden arvoihin. Tämän lisäksi tutkimusväestö jaettiin painoindeksin (BMI) mukaisiin ryhmiin sekä ikäluokkiin. Kohtuukäyttäjillä, jotka olivat ylipainoisia tai lihavia, GGT-arvot kasvoivat erityisen selvästi verrattuna normaalipainoisten raittiiden henkilöiden arvoihin. Naisilla kasvavan BMI:n ja alkoholin kohtuukäytön vaikutus GGT-arvoihin oli pienempi kuin miehillä. Viiterajojen ylärajat, jotka saatiin normaalipainoisista raittiista henkilöistä koostuvasta aineistosta, olivat huomattavasti alemmat kuin viiteväestöllä, jolle ei BMI-luokittelua oltu tehty. Lisäksi GGT:n herkkyys alkoholin liikakäytön osoittimena muuttui merkittävästi, kun viiteväestö jaettiin BMI:n mukaisiin luokkiin. GGT-aktiivisuudet lisääntyivät myös kasvavan iän myötä 70 vuoteen asti. Suurkuluttajilla ja raittiilla kontrolleilla, jotka oli jaettu ikäluokkiin, GGT-arvot olivat selvästi paremmin verrannollisia keskenään kuin aineistossa, jossa ikäjaottelua ei oltu tehty. Lisäksi miehillä kohtuukäyttäjien arvot kaikissa ikäryhmissä olivat suurempia kuin täysraittiiden vastaavien ryhmien arvot, kun taas naisilla ero oli merkitsevä ainoastaan 18-30-vuotiaiden ryhmässä.
Suomessa alkoholin suurkulutus aiheuttaa koko ajan lisääntyviä kansanterveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia sekä merkittäviä kansantaloudellisia kustannuksia. Tämän vuoksi on tärkeää tunnistaa alkoholiongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja kehittää entistä tehokkaampia ja herkempiä laboratoriomenetelmiä suurkulutuksen tunnistamiseksi.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4985]