Ajattelun taito ja lupa ilmaista: teoreettis-käsitteellinen tutkimus hoitotyön edellyttämästä kriittisen ajattelun taidosta ja sen edellytyksistä
Nurmela, Tiina (2002)
Nurmela, Tiina
Tampere University Press
2002
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2002-04-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-5321-2
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-5321-2
Tiivistelmä
Hoitotyö on käytännön toimintaa, jonka päämääränä on vastata potilaan terveystarpeisiin, jotka liittyvät ihmisten inhimilliseen olemassaoloon ja hyvinvointiin. Tässä toiminnassa ei riitä, että pelkästään tehdään, vaan tekeminen edellyttää monenlaisia ajattelun taitoja. Tutkimuksen lähtökohtana oli tutkimusten osoittama hoitajien ja hoitotyön opiskelijoiden heikko kriittisen ajattelun taso sekä epäselvä ajattelua kuvaava käsitteistö hoitamisen yhteydessä.
Tutkimus oli teoreettis-käsitteellinen perustutkimus, jonka tarkoituksena oli hahmotella hoitamisessa tarvittavan ajattelun (taidon)perustaa semanttisella tasolla. Selvityksen kohteena oli: Mitä on ajattelu?, Mitä on kriittinen ajattelu?, Mitkä ovat kriittisen ajattelun lähikäsitteiden (reflektiivisyys, ongelmanratkaisu, päätöksenteko, luova ajattelu, tieteellinen ajattelu) suhteet kriittisen ajattelun käsitteeseen ja keskenään?, Mitä on kriittinen ajattelu hoitamisen kontekstissa? Mitkä ovat kriittisen ajattelun edellytykset, rajoitukset ja edistävät tekijät hoitotyössä? Tutkimus eteni filosofisen tutkimuksen periaatteilla kriittisen ajattelun metodia käyttäen. Käsitteiden erittelyssä käytettiin apuna käsiteanalyysiä.
Tutkimuksen tuloksena muodostui kuva siitä, mitä kriittinen ajattelu on yleensä ja hoitotyössä sekä millaisessa suhteessa kriittisen ajattelun käsite on lähikäsitteisiin. Hoitotyössä ajattelu muodostuu useista erilaisista prosesseista ja sitä kuvataan monilla käsitteillä. Kriittiseksi ajattelua voidaan sanoa, mikäli se on ainakin rationaalista, loogista, perusteita arvioivaa, mahdollistaa muutoksen ja ajattelija on tietyllä tavalla asennoitunut. Kriittisen ajattelun käsite on lähellä rationaalisuuden käsitettä, jonka välttämätön ehto on loogisuus. Perusteiden arviointi on leimallista kriittiselle ajattelulle, mutta se, mitkä ovat hyviä perusteita on monimutkainen kysymys. Kriittisyys ja reflektiivisyys ovat myös hyvin lähekkäisiä ja osittain päällekkäisiä käsitteitä. Luovuus liittyy kriittiseen ajatteluun, mutta se ei ole välttämätöntä kriittisyydelle. Kriittinen ajattelu ei ole myöskään synonyymi ongelmanratkaisun, hoitotyön prosessin tai päätöksentekoprosessin kanssa. Tieteellinen ajattelu on myös lähellä kriittisen ajattelun käsitettä.
Kriittinen ajattelu on arvostelukykyä, riippumattomuutta, itsenäisyyttä ja kykyä nähdä asioita laajemmasta näkökulmasta. Se on itsestäänselvyyksien kyseenalaistamista, taitoa ja uskallusta käyttää omaa järkeä sekä rohkeutta kysyä ja ilmaista ajatuksensa. Kriittinen ajattelija pystyy myös toimimaan omanedun tavoittelua vastaan. Hoitamisessa kriittinen ajattelu näkyy kysymyksinä ja kyseenalaistamisena. Se tarkoittaa hyvien perusteiden pohjalta toimimista ja erilaisten perusteiden huomioon ottamista yhtäaikaisesti ja heijastuu perusteita hakevana luonteenlaatuna ja haluna ilmaista ajatuksensa. Hoitotyössä kaikki potilaan hoitoon, hoitotyöhön, ympäristöön, hoitajaan itseensä liittyvät ilmiöt ja päättelyketjut perusteineen ovat kriittisen ajattelun kohteena. Kriittinen ajattelu on eräänlainen hoidon turvallisuuden tae, sillä se auttaa huomaamaan mikä on hoidossa perusteltua ja mikä on perusteetonta. Hyvät kriittisen ajattelun taidot eivät kuitenkaan takaa ajattelun esille tuomista. Hoitotyössä ovat tietyt taidot, asenteet ja arvot olleet hyväksyttyjä sekä toivottuja. Ryhmä on ollut vahva, eikä yksilön kriittisyyttä ole arvostettu, mutta ryhmä voi olla myös mahdollisuus kehittää kriittistä ajattelua.
Hoitotieteen alalla on tehty vain vähän teoreettista tutkimusta ja näin ollen tutkimus vastaa hoitotieteen teoreettisen (erityisesti ajattelun taitoja koskevan) perustutkimuksen tarpeeseen. Tutkimus luo pohjaa hoitotyössä tapahtuvan ajattelun empiiriselle tutkimukselle.
Tutkimus oli teoreettis-käsitteellinen perustutkimus, jonka tarkoituksena oli hahmotella hoitamisessa tarvittavan ajattelun (taidon)perustaa semanttisella tasolla. Selvityksen kohteena oli: Mitä on ajattelu?, Mitä on kriittinen ajattelu?, Mitkä ovat kriittisen ajattelun lähikäsitteiden (reflektiivisyys, ongelmanratkaisu, päätöksenteko, luova ajattelu, tieteellinen ajattelu) suhteet kriittisen ajattelun käsitteeseen ja keskenään?, Mitä on kriittinen ajattelu hoitamisen kontekstissa? Mitkä ovat kriittisen ajattelun edellytykset, rajoitukset ja edistävät tekijät hoitotyössä? Tutkimus eteni filosofisen tutkimuksen periaatteilla kriittisen ajattelun metodia käyttäen. Käsitteiden erittelyssä käytettiin apuna käsiteanalyysiä.
Tutkimuksen tuloksena muodostui kuva siitä, mitä kriittinen ajattelu on yleensä ja hoitotyössä sekä millaisessa suhteessa kriittisen ajattelun käsite on lähikäsitteisiin. Hoitotyössä ajattelu muodostuu useista erilaisista prosesseista ja sitä kuvataan monilla käsitteillä. Kriittiseksi ajattelua voidaan sanoa, mikäli se on ainakin rationaalista, loogista, perusteita arvioivaa, mahdollistaa muutoksen ja ajattelija on tietyllä tavalla asennoitunut. Kriittisen ajattelun käsite on lähellä rationaalisuuden käsitettä, jonka välttämätön ehto on loogisuus. Perusteiden arviointi on leimallista kriittiselle ajattelulle, mutta se, mitkä ovat hyviä perusteita on monimutkainen kysymys. Kriittisyys ja reflektiivisyys ovat myös hyvin lähekkäisiä ja osittain päällekkäisiä käsitteitä. Luovuus liittyy kriittiseen ajatteluun, mutta se ei ole välttämätöntä kriittisyydelle. Kriittinen ajattelu ei ole myöskään synonyymi ongelmanratkaisun, hoitotyön prosessin tai päätöksentekoprosessin kanssa. Tieteellinen ajattelu on myös lähellä kriittisen ajattelun käsitettä.
Kriittinen ajattelu on arvostelukykyä, riippumattomuutta, itsenäisyyttä ja kykyä nähdä asioita laajemmasta näkökulmasta. Se on itsestäänselvyyksien kyseenalaistamista, taitoa ja uskallusta käyttää omaa järkeä sekä rohkeutta kysyä ja ilmaista ajatuksensa. Kriittinen ajattelija pystyy myös toimimaan omanedun tavoittelua vastaan. Hoitamisessa kriittinen ajattelu näkyy kysymyksinä ja kyseenalaistamisena. Se tarkoittaa hyvien perusteiden pohjalta toimimista ja erilaisten perusteiden huomioon ottamista yhtäaikaisesti ja heijastuu perusteita hakevana luonteenlaatuna ja haluna ilmaista ajatuksensa. Hoitotyössä kaikki potilaan hoitoon, hoitotyöhön, ympäristöön, hoitajaan itseensä liittyvät ilmiöt ja päättelyketjut perusteineen ovat kriittisen ajattelun kohteena. Kriittinen ajattelu on eräänlainen hoidon turvallisuuden tae, sillä se auttaa huomaamaan mikä on hoidossa perusteltua ja mikä on perusteetonta. Hyvät kriittisen ajattelun taidot eivät kuitenkaan takaa ajattelun esille tuomista. Hoitotyössä ovat tietyt taidot, asenteet ja arvot olleet hyväksyttyjä sekä toivottuja. Ryhmä on ollut vahva, eikä yksilön kriittisyyttä ole arvostettu, mutta ryhmä voi olla myös mahdollisuus kehittää kriittistä ajattelua.
Hoitotieteen alalla on tehty vain vähän teoreettista tutkimusta ja näin ollen tutkimus vastaa hoitotieteen teoreettisen (erityisesti ajattelun taitoja koskevan) perustutkimuksen tarpeeseen. Tutkimus luo pohjaa hoitotyössä tapahtuvan ajattelun empiiriselle tutkimukselle.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4991]