DOES EC MERGER CONTROL REALLY DISCRIMINATE AGAINST SMALL MARKET COMPANIES? Diagnosing the Argument with Some Tentative Conclusions
Oinonen, Mika (2009)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Oinonen, Mika
2009
Yritysjuridiikka/yksityisoikeus - Business Law/Private Law
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Väitöspäivä
2009-05-29Tiivistelmä
Varsinkin viimeisen kymmenen vuoden aikana EY:n kilpailupoliittinen yrityskauppojen arvioinnin tasapuolisuus erikokoisten markkinoiden yrityksille on kyseenalaistettu. Esitetyn näkemyksen mukaan sovellettu tapa arvioida yrityskauppoja asettaisi pienten ja suurten markkinoiden yritykset eriarvoiseen asemaan. On puhuttu epäreilusta kilpailupolitiikasta ja sen aiheuttamasta niin sanotusta pienten markkinoiden ongelmasta . Komission taholta kaikenlainen epätasapuolisuus pienten ja suurten markkinoiden yritysten välillä on poikkeuksetta kiistetty.
Tutkimuksessani pyrin arvioimaan väitettä siitä, syrjitäänkö pienten markkinoiden yrityksiä tosiasiallisesti asiattomasti EY:n yrityskauppavalvonnassa sekä esittämään alustavia, normatiivisia johtopäätöksiä aihetta koskien. Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on asettaa asianmukainen agenda, eräänlaiset suuntaviivat, tarkoituksenmukaiselle tavalle keskustella väitteestä.
Tutkimuksessa väitettä syrjinnästä lähestytään markkinavoiman arviointiin liittyvänä ongelmana. Päähuomio tutkimuksessa on sen arvioimisella yliarvioidaanko pienten markkinoiden yritysten markkinavoimaa tosiasiallisesti asiattomasti EY:n sulautuma-asetuksen kilpailupoliittisessa soveltamiskäytännössä. Tähän liittyen tutkimuksen keskeisenä tehtävänä on arvioida niitä seikkoja, joista keskustelu markkinavoiman yliarvioinnin aiheuttamasta ylireagoinnista pienten markkinoiden yrityskauppoihin olisi jatkossa tarkoituksenmukaista rakentaa.
Tutkimus osoittaa, että syrjintäväitteestä keskusteleminen on tarkoituksenmukaisella tavalla mahdollista ainoastaan, mikäli se monimutkaisuus joka liittyy sekä ongelman syihin ja toteuttamiskelpoisiin ratkaisuihin että koko ongelman luonteeseen asianmukaisesti tunnistetaan ja otetaan arvioinnissa huomioon. Kyseessä on vaikea ja monitahoinen ongelma, johon ei ole olemassa sen paremmin yhtä ainoaa oikeaa kysymystä kuin yhtä ainoaa patenttiratkaisuakaan . Ei ole olemassa yhtä yksittäistä yksityiskohtaa, jota tarkastelemalla voitaisiin saavuttaa mielekäs vastaus. Tämä koskee myös usein esille nostettua relevanttien markkinoiden määrittelyä. Relevantti markkina on ainoastaan yksi yksittäiskysymys, eikä tarjoa sen paremmin mielekästä tutkimuskohdetta kuin tutkimustulostakaan.
Tutkimus antaa viitteitä siitä, että pienten markkinoiden yrityskauppoihin kohdistuvaa markkinavoiman yliarviointiin liittyvää tarkastelua voidaan pitää yhtenä perusteltuna tapana lähestyä syrjintäväitettä. Tiettyjen ongelmakysymysten ja niihin liittyvien ratkaisuvaihtoehtojen huomioimatta jättäminen on omiaan johtamaan virheeseen kilpailupoliittisessa arviointijärjestelmässä: Ylläpitämään turhan staattista ja rakenteellisiin tekijöihin jumiutunutta kilpailupolitiikkaa, millä puolestaan on todennäköisiä epäsymmetrisiä vaikutuksia pienten ja suurten markkinoiden yrityksiin.
Toisaalta tutkimus antaa viitteitä siitä, että syrjintä voi itse asiassa toteutua myös vähemmän ilmeisessä muodossa: suurten markkinoiden yrityskauppoihin liittyvänä markkinavoiman virheellisenä aliarviointina. Pitkälti samoilla ongelmakysymyksillä ja ratkaisuvaihtoehdoilla joilla voidaan teoreettisesti arvioiden esittää hyviä syitä ylireagoinnin mahdollisuudelle, voidaan perustella myös alireagointia. Kyseessä olisi siten nimenomaan kaksisuuntainen ongelma.
Tutkimus antaa edelleen viitteitä myös siitä, ettei kyse välttämättä ole pelkästään kilpailupoliittisesta markkinavoiman arvioinnista. Tutkimuksen valossa näyttäisi pikemmin mahdolliselta todeta, että perimmiltään tarve keskustella markkinoiden koon merkityksestä voidaan pitkälti vierittää muiden kuin suoranaisesti kilpailupolitiikan vaikutuspiirissä olevien ongelmakysymysten kontolle. Todellisten sisämarkkinoiden puuttuminen sekä siihen vaikuttavat tekijät muodostavat yhden hyvän esimerkin. Tutkimuksen valossa näyttäisikin tarkoituksenmukaiselta keskustella jatkossa myös siitä, missä määrin muut kuin puhtaasti kilpailupoliittiset toimenpiteet de facto voivat osoittautua tarpeellisiksi tai jopa välttämättömiksi ongelman poistamiseksi.
Tutkimuksessani pyrin arvioimaan väitettä siitä, syrjitäänkö pienten markkinoiden yrityksiä tosiasiallisesti asiattomasti EY:n yrityskauppavalvonnassa sekä esittämään alustavia, normatiivisia johtopäätöksiä aihetta koskien. Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on asettaa asianmukainen agenda, eräänlaiset suuntaviivat, tarkoituksenmukaiselle tavalle keskustella väitteestä.
Tutkimuksessa väitettä syrjinnästä lähestytään markkinavoiman arviointiin liittyvänä ongelmana. Päähuomio tutkimuksessa on sen arvioimisella yliarvioidaanko pienten markkinoiden yritysten markkinavoimaa tosiasiallisesti asiattomasti EY:n sulautuma-asetuksen kilpailupoliittisessa soveltamiskäytännössä. Tähän liittyen tutkimuksen keskeisenä tehtävänä on arvioida niitä seikkoja, joista keskustelu markkinavoiman yliarvioinnin aiheuttamasta ylireagoinnista pienten markkinoiden yrityskauppoihin olisi jatkossa tarkoituksenmukaista rakentaa.
Tutkimus osoittaa, että syrjintäväitteestä keskusteleminen on tarkoituksenmukaisella tavalla mahdollista ainoastaan, mikäli se monimutkaisuus joka liittyy sekä ongelman syihin ja toteuttamiskelpoisiin ratkaisuihin että koko ongelman luonteeseen asianmukaisesti tunnistetaan ja otetaan arvioinnissa huomioon. Kyseessä on vaikea ja monitahoinen ongelma, johon ei ole olemassa sen paremmin yhtä ainoaa oikeaa kysymystä kuin yhtä ainoaa patenttiratkaisuakaan . Ei ole olemassa yhtä yksittäistä yksityiskohtaa, jota tarkastelemalla voitaisiin saavuttaa mielekäs vastaus. Tämä koskee myös usein esille nostettua relevanttien markkinoiden määrittelyä. Relevantti markkina on ainoastaan yksi yksittäiskysymys, eikä tarjoa sen paremmin mielekästä tutkimuskohdetta kuin tutkimustulostakaan.
Tutkimus antaa viitteitä siitä, että pienten markkinoiden yrityskauppoihin kohdistuvaa markkinavoiman yliarviointiin liittyvää tarkastelua voidaan pitää yhtenä perusteltuna tapana lähestyä syrjintäväitettä. Tiettyjen ongelmakysymysten ja niihin liittyvien ratkaisuvaihtoehtojen huomioimatta jättäminen on omiaan johtamaan virheeseen kilpailupoliittisessa arviointijärjestelmässä: Ylläpitämään turhan staattista ja rakenteellisiin tekijöihin jumiutunutta kilpailupolitiikkaa, millä puolestaan on todennäköisiä epäsymmetrisiä vaikutuksia pienten ja suurten markkinoiden yrityksiin.
Toisaalta tutkimus antaa viitteitä siitä, että syrjintä voi itse asiassa toteutua myös vähemmän ilmeisessä muodossa: suurten markkinoiden yrityskauppoihin liittyvänä markkinavoiman virheellisenä aliarviointina. Pitkälti samoilla ongelmakysymyksillä ja ratkaisuvaihtoehdoilla joilla voidaan teoreettisesti arvioiden esittää hyviä syitä ylireagoinnin mahdollisuudelle, voidaan perustella myös alireagointia. Kyseessä olisi siten nimenomaan kaksisuuntainen ongelma.
Tutkimus antaa edelleen viitteitä myös siitä, ettei kyse välttämättä ole pelkästään kilpailupoliittisesta markkinavoiman arvioinnista. Tutkimuksen valossa näyttäisi pikemmin mahdolliselta todeta, että perimmiltään tarve keskustella markkinoiden koon merkityksestä voidaan pitkälti vierittää muiden kuin suoranaisesti kilpailupolitiikan vaikutuspiirissä olevien ongelmakysymysten kontolle. Todellisten sisämarkkinoiden puuttuminen sekä siihen vaikuttavat tekijät muodostavat yhden hyvän esimerkin. Tutkimuksen valossa näyttäisikin tarkoituksenmukaiselta keskustella jatkossa myös siitä, missä määrin muut kuin puhtaasti kilpailupoliittiset toimenpiteet de facto voivat osoittautua tarpeellisiksi tai jopa välttämättömiksi ongelman poistamiseksi.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4926]