Essays on income inequality, poverty and the evolution of top income shares

Abstract

Väitöskirja sisältää neljä tuloeroja ja eriarvoisuutta käsittelevää esseetä tarkastellen ylimpien tulo-osuuksien kehitystä, tuloilla ja kulutuksella mitattua köyhyyttä, alueellisia tuloeroja ja verotuksen progressiivisuutta. Tuloerojen on havaittu kasvaneen monissa OECD-maissa 1980-luvulta lähtien. Tuloeroissa tapahtuneet muutokset ovat kuitenkin olleet voimakkuudeltaan ja ajoitukseltaan erilaisia ja siksi niiden taustalla olevat syytkin saattavat erota. Väitöskirjassa tarkastellaan eriarvoisuuden kehityksessä tapahtuneita muutoksia ja niihin vaikuttaneita tekijöitä Suomessa viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana hyödyntäen Tilastokeskuksen Tulonjakotilastoja ja Kulutustutkimuksia.

1960-luvun puolivälistä 2000-luvun alkuvuosiin Suomen tulonjaon kehityksessä voidaan havaita kolme toisistaan poikkeavaa ajanjaksoa. 1970-luvun puoliväliin käytettävissä olevilla tuloilla mitattuna tuloerot laskivat. Sen jälkeen 1990-luvun puoliväliin asti tuloerot pysyivät lähes muuttumattomina, jonka jälkeen käytettävissä olevien tulojen eriarvoisuus on kasvanut voimakkaasti.

Ensimmäisessä esseessä käsitellään ylimpien tulonsaajien tulo-osuuksien kehitystä, joiden on havaittu kasvaneen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kasvu on tapahtunut erityisesti tulonsaajien ylimmän prosentin keskuudessa. Ylimpien tulo-osuuksien kasvuun Suomessa on ensisijaisesti vaikuttanut pääomatulojen voimakas kasvu. Vuoden 1993 verouudistus on vaikuttanut tähän kehitykseen. Eriytetty ansio- ja pääomatulojen verotus on vähentänyt verotuksen progressiivisuutta ja kasvattanut ylimpien tulonsaajien tulo-osuuksia.

Suhteellinen köyhyys on lisääntynyt samanaikaisesti, kun ylimmät tulot ovat kasvaneet. Toisessa esseessä hyvinvoinnin jakautumista käsitellään taloudellisen köyhyyden näkökulmasta. Köyhyysasteet ovat kasvaneet 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2006 riippumatta valitusta köyhyysrajasta tai köyhyysmittarista. Myös köyhyyden rakenne on muuttunut. Työttömien kotitalouksien köyhyysriski on merkittävästi kasvanut. Lapsiköyhyys, määriteltynä köyhien lapsien osuutena kaikista lapsista, kasvoi 1990-luvun puolivälistä lähtien voimakkaammin kuin koko väestön köyhyysasteet. Lapsiperheiden toimeentulossa on kuitenkin suuria eroja. Työttömyys on merkittävä tekijä lapsiköyhyyden lisääntymisen taustalla.

Kolmannessa esseessä tarkastellaan alueiden välisiä tuloeroja ja eriarvoisuuden kehitystä alueiden sisällä. Alueiden väliset suhteelliset tuloerot ovat kaventuneet 1960-luvun puolivälistä 1980-luvun puoliväliin, jonka jälkeen ne ovat jääneet melko muuttumattomiksi. Tulos pätee, jaettiinpa Suomi suuralueittain (NUTS2) tai vaikkapa taajama-asteen mukaan alueisiin. Eriarvoisuus alueiden sisällä seuraa koko maan kehitystä, mutta alueiden välillä on eroja. Alueiden sisäinen eriarvoisuus on kasvanut enemmän, jos alueen keskimääräiset tulot ovat suuremmat kuin koko maassa. Kehitys osoittaa, että eriarvoisuus koko maassa ei johdu enää niin paljon alueiden välisistä tuloeroista vaan enemmänkin tuloeroista ihmisten välillä.

Neljännessä esseessä tarkastellaan lähemmin tuloerojen ja verotuksen progressiivisuuden kehitystä. Verotuksen progressiivisuus on vähentynyt huomattavasti vuodesta 1994 vuoteen 2004. Progressiivisuusmitan hajottaminen eri tulonsaajaryhmiin kiinnittää huomion niiden muuttuneeseen verokohteluun 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2004. Verotuksen progressiivisuus on alentunut eniten jakauman yläpäässä. Muutokset tulonsaajien ylimmän desiilin veroa edeltävissä ja veron jälkeisissä tulo-osuuksissa on suurin syy verotuksen progressiivisuuden laskulle ja selittää myös eriarvoisuuden kasvua.

This dissertation on income inequality in Finland consists of an introduction and four self-contained essays on trends in the share of top incomes, economic poverty, regional income inequality and tax progressivity. In all these essays the distribution of economic wellbeing is considered empirically over a forty-year period using Finnish Income Distribution Surveys and Consumption Surveys produced by Statistics Finland. Over this period the development of disposable income has been quite different that seen previously. The period of equalization from the mid 1960s to the mid 1990s has been reversed, coinciding with the economic recovery starting in late 1990s.

In the first essay it is shown that the share of top incomes has increased over the last ten years and that the increase in disposable income was concentrated within the top one per cent. The main factor that has driven up the shares of top incomes in Finland since the mid 1990s is an unprecedented increase in the share of capital income. The 1993 Finnish tax reform is one of the key factors responsible for this trend. The differential taxation of labour and capital income created a situation where the share of top capital income increased and progressivity declined.

The relative poverty rate has increased over the same period whilst top incomes have soared. The second essay considers economic poverty. Poverty rates increased from the mid 1990s to 2006 regardless of the poverty line. The composition of the poor has changed significantly and the biggest change is the major deterioration in the position of unemployed households. Another vulnerable group is families with small children.

The third essay examines regional convergence between regions and inequality within regions. There was substantial regional convergence in relative income levels from 1966 to the mid 1980s. Since then relative regional disparities have remained constant. The inequality within regions follows the same U-shaped pattern over the period as inequality in the whole country. The relative differences between regions have diminished and income inequality between people has become the dominant feature of the overall income distribution.

The fourth essay considers tax progressivity more closely and introduces the decomposition of the progressivity measure. The decomposition of the progressivity measure by income deciles focuses on changes in the tax treatment of income deciles from the mid 1990s to 2004. The changes in the decile shares of before-tax and after-tax income among those in the highest before-tax income deciles are the main factors that lie behind the recent decrease in tax progressivity, and play an important role in explaining the recent surge in inequality.