Boundaryless Work An Explorative Case Study on the Nature of Boundaries and Boundary Crossings in Rapidly Changing Research & Development Work
Luoma, Marju (2009)
Luoma, Marju
Tampere University Press
2009
Aikuiskasvatus - Adult Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2009-05-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7673-0
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7673-0
Tiivistelmä
Viimeaikaiset työelämän ilmiöt ja työn muuttunut luonne ovat herättäneet vilkasta keskustelua. Globaaleissa tietotyöhön painottuneissa organisaatioissa korostuvat ketteryys, joustavuus, nopea reagointi, itseohjautuvuus, verkostot ja virtuaalinen toimintatapa. Viimeisen vuosikymmenen aikana on myös yhä enemmän kiinnitetty huomiota työssä esiintyviin rajoihin ja rajattomuuteen. Nämä ovat tulleet tutkimukseen, konsultointiin ja yleiseen kieleen työelämän muutoksia kuvaaviksi käsitteiksi. Puhutaan rajattomista organisaatioista ja rajattomista työurista. Yhtäältä organisaatiorajojen ja työroolirajojen sanotaan tulleen häilyvimmiksi ja epäselvemmiksi. Samoin globaaleissa organisaatioissa erilaisten rajojen määrä tuntuu kasvaneen ja monimutkaistuneen. Toisaalta monet rajat tuntuvat helpommin ylitettäviltä kuin aikaisemmin. Rajojen, niiden luonteen ja dynamiikan ymmärtäminen on sekä organisaatioiden että yksilöiden kannalta entistä tärkeämpää.
Tutkimuksessa ehdotetaan, että rajattoman työn käsitteellä voitaisiin kuvata globaaleihin tietotyöorganisaatioihin syntynyttä uudenlaista työtyyppiä. Rajattoman työn nähdään sijoittuvan sellaisiin konteksteihin, joissa tehokas ja erilaisilla rajapinnoilla toteutuva työskentely mahdollistetaan erilaisin työkaluin, keinoin sekä työtavoin. Rajattomassakin työssä on kuitenkin tunnistettavissa rajoja. Merkittävää on se, miten näillä rajoilla ja niitä ylittävillä rajapinnoilla osataan työskennellä, ja miten rajoista osataan neuvotella. Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida työssä esiintyviä rajoja ja niiden luonnetta yhdessä globaalissa organisaatiossa. Tavoitteena on lisäksi kartoittaa työroolien, työurien ja asiantuntijuuden rajojen luonnetta. Tarkoituksena on kuvata paikallisesti esiin nousevia ilmiöitä lähinnä haastatteluaineiston kautta. Tarkastelun painopiste on yksittäisten työntekijöiden näkemyksissä ja käsityksissä.
Rajat voidaan määritellä näkyviksi tai näkymättömiksi eroavuuksiksi tai erilaisuuksiksi, jotka muokkaavat ihmisten jokapäivästä työtä. Ihmiset kohtaavat rajoilla eroavuuksia ja erilaisuutta ja joutuvat monin eri tavoin selviytymään niistä. Työssä esiintyviä rajoja voivat olla esimerkiksi ammattirajat, hierarkiat, maantieteelliset rajat, tilarajat, ajalliset rajat (aikavyöhykkeet, aikataulut), sosiaaliset, kulttuuriset, historialliset tai tekniset rajat. Organisaatioissa voi olla rajoja eri funktioiden välillä ja rajoja esim. asiakkaiden, alihankkijoiden tai partnerien suuntaan. Näkymättömiä rajoja voivat olla esimerkiksi auktoriteettiraja (kuka on vastuussa mistä?), tehtäväraja (kuka tekee mitä?), poliittinen raja tai identiteettiraja (kuka on me ja kuka ei?). Rajoja voidaan myös tunnistaa erilaisten toimintajärjestelmien välillä kuten johtamisen ja toteutuksen tai käytön ja sunnittelun välillä. Rajan ylityksiä tapahtuu kun yksilöt tai yhteisöt pystyvät asianmukaisella tavalla luovimaan kyseisiä rajoja työssään.
Tulosten perusteella tapausorganisaation ihmisiin, aikaan ja tilaan sekä horisontaalisiin rakenteisiin liittyvien rajojen koettiin tulleen helpommin ylitettäviksi. Organisaation vertikaalisiin rakenteisiin (hierarkiat) liittyvien rajojen ja ulkoisten rajojen koettiin puolestaan tulleen heikommin läpäistäviksi; informanttien näkökulmasta nämä rajat olivat vahvistuneet. Haastateltavien mukaan tiheät organisaatiomuutokset liikuttivat ja sekoittivat rajoja monella tapaa. Ne mm. mahdollistivat joustavan liikkumisen sekä rajojen ylitykset työtehtävien välillä ja ihmisten työurilla organisaation sisällä.
Aineistosta oli tunnistettavissa useita rajoja ylittäviä linkkejä. Nämä olivat keinoja, joilla varmistettiin organisaation yhteinen suunta jatkuvassa liikkeessä olevien rajojen yli. Jotkut näistä linkeistä olivat systemaattisia kuten prosessit, tuotekehityksen yhteinen bonussysteemi tai osaamisen siirtokäytäntö. Jotkut keinot taas olivat tilapäisiä ja ilmenivät tilateen niin vaatiessa kuten esimerkiksi roolinvaihto yhteistyötilanteissa tai rajat ylittävä joustavasti muodostuva parityö.
Tulosten perusteella näytti siltä, että raja tietyssä työroolissa tapahtuvien muutosten ja varsinaisen työroolimuutoksen välillä oli häilyvä; yksilö voi joustavasti ottaa tai saada tehtäviä myös oman roolinsa ulkopuolelta. Työtehtävien rajat näyttivät siis tulleen läpäisevämmiksi. Urapoluissa havaittiin sekä rajattomia että rajallisia piirteitä. Yhtäältä lähtökohdat rajattomille urille ovat kohdallaan ja erilaisia uramahdollisuuksia oli hyvin tarjolla. Toisaalta jotkut kaipasivat enemmän ohjattua työkiertoa . Radikaalit urarajanylitykset ja organisaatiorajojen ylitykset uralla näyttivät olevan harvinaisia. Asiantuntijuuden ympärillä oleva raja näyttäytyi häilyvänä ja jatkuva tarve laajentaa omaa asiantuntijuuttaan eri suuntiin oli ilmeistä. Ennakoivaan oppimiseen ja tulevaisuuden asioiden opiskeluun käytettävän ajan koettiin vähentyneen.
Työhön liittyvien rajojen laatu, määrä sekä niiden luonne vaihtelevat eri aikoina, eri organisaatioissa, konteksteissa ja eri yksilöiden näkökulmasta. Olennaista on ymmärtää ja tiedostaa työhön liittyvien rajojen ja niiden dynamiikan merkitys sekä yksilön että organisaation näkökulmasta. Olennaista on myös oppia toimimaan älykkäästi rajoilla ja rajojen kanssa. Työn luonnetta uudenlaisissa globaaleissa organisaatioissa voidaan luonnehtia tässä työssä ehdotetulla rajaton työ -käsitteellä. Tällaisessa työssä kuormittavuustekijät ovat aivan erilaisia kuin aikaisemmissa työtyypeissä. Työn kuormittavuus sekä vakaus ja pysyvyys ovat paradoksaalisella tavalla yhteydessä toisiinsa. Työn organisointia tämäntyyppisissä konteksteissa on kuitenkin tutkittu vasta vähän, joten työn muutoksen ymmärtäminen ja työn organisoiminen uusimmissa työn konteksteissa edellyttävät lisää tutkimustietoa. Työn rajoihin ja rajattomuuteen sekä oikeanlaisiin rajoihin ja rajojen asettamiseen liittyvät kysymykset ovat olennaisia lisätutkimusta edellyttäviä tutkimusteemoja.
Tutkimuksessa ehdotetaan, että rajattoman työn käsitteellä voitaisiin kuvata globaaleihin tietotyöorganisaatioihin syntynyttä uudenlaista työtyyppiä. Rajattoman työn nähdään sijoittuvan sellaisiin konteksteihin, joissa tehokas ja erilaisilla rajapinnoilla toteutuva työskentely mahdollistetaan erilaisin työkaluin, keinoin sekä työtavoin. Rajattomassakin työssä on kuitenkin tunnistettavissa rajoja. Merkittävää on se, miten näillä rajoilla ja niitä ylittävillä rajapinnoilla osataan työskennellä, ja miten rajoista osataan neuvotella. Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida työssä esiintyviä rajoja ja niiden luonnetta yhdessä globaalissa organisaatiossa. Tavoitteena on lisäksi kartoittaa työroolien, työurien ja asiantuntijuuden rajojen luonnetta. Tarkoituksena on kuvata paikallisesti esiin nousevia ilmiöitä lähinnä haastatteluaineiston kautta. Tarkastelun painopiste on yksittäisten työntekijöiden näkemyksissä ja käsityksissä.
Rajat voidaan määritellä näkyviksi tai näkymättömiksi eroavuuksiksi tai erilaisuuksiksi, jotka muokkaavat ihmisten jokapäivästä työtä. Ihmiset kohtaavat rajoilla eroavuuksia ja erilaisuutta ja joutuvat monin eri tavoin selviytymään niistä. Työssä esiintyviä rajoja voivat olla esimerkiksi ammattirajat, hierarkiat, maantieteelliset rajat, tilarajat, ajalliset rajat (aikavyöhykkeet, aikataulut), sosiaaliset, kulttuuriset, historialliset tai tekniset rajat. Organisaatioissa voi olla rajoja eri funktioiden välillä ja rajoja esim. asiakkaiden, alihankkijoiden tai partnerien suuntaan. Näkymättömiä rajoja voivat olla esimerkiksi auktoriteettiraja (kuka on vastuussa mistä?), tehtäväraja (kuka tekee mitä?), poliittinen raja tai identiteettiraja (kuka on me ja kuka ei?). Rajoja voidaan myös tunnistaa erilaisten toimintajärjestelmien välillä kuten johtamisen ja toteutuksen tai käytön ja sunnittelun välillä. Rajan ylityksiä tapahtuu kun yksilöt tai yhteisöt pystyvät asianmukaisella tavalla luovimaan kyseisiä rajoja työssään.
Tulosten perusteella tapausorganisaation ihmisiin, aikaan ja tilaan sekä horisontaalisiin rakenteisiin liittyvien rajojen koettiin tulleen helpommin ylitettäviksi. Organisaation vertikaalisiin rakenteisiin (hierarkiat) liittyvien rajojen ja ulkoisten rajojen koettiin puolestaan tulleen heikommin läpäistäviksi; informanttien näkökulmasta nämä rajat olivat vahvistuneet. Haastateltavien mukaan tiheät organisaatiomuutokset liikuttivat ja sekoittivat rajoja monella tapaa. Ne mm. mahdollistivat joustavan liikkumisen sekä rajojen ylitykset työtehtävien välillä ja ihmisten työurilla organisaation sisällä.
Aineistosta oli tunnistettavissa useita rajoja ylittäviä linkkejä. Nämä olivat keinoja, joilla varmistettiin organisaation yhteinen suunta jatkuvassa liikkeessä olevien rajojen yli. Jotkut näistä linkeistä olivat systemaattisia kuten prosessit, tuotekehityksen yhteinen bonussysteemi tai osaamisen siirtokäytäntö. Jotkut keinot taas olivat tilapäisiä ja ilmenivät tilateen niin vaatiessa kuten esimerkiksi roolinvaihto yhteistyötilanteissa tai rajat ylittävä joustavasti muodostuva parityö.
Tulosten perusteella näytti siltä, että raja tietyssä työroolissa tapahtuvien muutosten ja varsinaisen työroolimuutoksen välillä oli häilyvä; yksilö voi joustavasti ottaa tai saada tehtäviä myös oman roolinsa ulkopuolelta. Työtehtävien rajat näyttivät siis tulleen läpäisevämmiksi. Urapoluissa havaittiin sekä rajattomia että rajallisia piirteitä. Yhtäältä lähtökohdat rajattomille urille ovat kohdallaan ja erilaisia uramahdollisuuksia oli hyvin tarjolla. Toisaalta jotkut kaipasivat enemmän ohjattua työkiertoa . Radikaalit urarajanylitykset ja organisaatiorajojen ylitykset uralla näyttivät olevan harvinaisia. Asiantuntijuuden ympärillä oleva raja näyttäytyi häilyvänä ja jatkuva tarve laajentaa omaa asiantuntijuuttaan eri suuntiin oli ilmeistä. Ennakoivaan oppimiseen ja tulevaisuuden asioiden opiskeluun käytettävän ajan koettiin vähentyneen.
Työhön liittyvien rajojen laatu, määrä sekä niiden luonne vaihtelevat eri aikoina, eri organisaatioissa, konteksteissa ja eri yksilöiden näkökulmasta. Olennaista on ymmärtää ja tiedostaa työhön liittyvien rajojen ja niiden dynamiikan merkitys sekä yksilön että organisaation näkökulmasta. Olennaista on myös oppia toimimaan älykkäästi rajoilla ja rajojen kanssa. Työn luonnetta uudenlaisissa globaaleissa organisaatioissa voidaan luonnehtia tässä työssä ehdotetulla rajaton työ -käsitteellä. Tällaisessa työssä kuormittavuustekijät ovat aivan erilaisia kuin aikaisemmissa työtyypeissä. Työn kuormittavuus sekä vakaus ja pysyvyys ovat paradoksaalisella tavalla yhteydessä toisiinsa. Työn organisointia tämäntyyppisissä konteksteissa on kuitenkin tutkittu vasta vähän, joten työn muutoksen ymmärtäminen ja työn organisoiminen uusimmissa työn konteksteissa edellyttävät lisää tutkimustietoa. Työn rajoihin ja rajattomuuteen sekä oikeanlaisiin rajoihin ja rajojen asettamiseen liittyvät kysymykset ovat olennaisia lisätutkimusta edellyttäviä tutkimusteemoja.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4926]