Patient Enablement After a Single GP Consultation in Primary Health Care : Measurement validation for patient enablement in Finland

Abstract

Potilaan pärjäämisen tunne (“patient enablement”) on terveydenhuollon laatua ilmaiseva käsite. Sitä mittaa Patient Enablement Instrument (PEI) -mittari, joka kehitettiin Isossa-Britanniassa 1980-luvulla. PEI-mittari sisältää kuusi kysymystä, joihin potilas vastaa käytyään yleislääkärin vastaanotolla. Potilas arvioi, muuttuiko hänen ymmärryksensä sairaudestaan ja käsityksensä sairautensa kanssa selviytymisestä hänen käytyään lääkärin vastaanotolla.

PEI-mittari on yleisluontoinen eikä liity mihinkään tiettyyn sairausryhmään. Näin ollen se soveltuu käytettäväksi perusterveydenhuollon laadun mittarina. PEI-mittaria on käytetty useissa maissa, mutta tutkimuksia Pohjoismaista on vain vähän. Myös laajempi kansainvälinen vertailu potilaan pärjäämisen tunteesta puuttuu.

Aiempien tutkimustulosten perusteella PEI-mittarilla on hyvä sisäinen yhtäpitävyys eli kaikki sen kuusi kysymystä mittaavat samaa kokonaisuutta. Siten voidaan ajatella, että potilaan pärjäämisen tunnetta olisi mahdollista mitata käyttäen vain yhtä kysymystä kuuden sijaan. Kansainvälisessä Quality and Costs of Primary Care in Europe (QUALICOPC) -tutkimuksessa käytettiin PEI-mittarin pohjalta kehitettyä kysymystä. Tämän kysymyksen vastaavuutta PEI-mittariin ei ole aiemmin tutkittu.

Tämä tutkimus koostuu kahdesta osiosta. Ensimmäisen osion tarkoituksena oli tutkia PEI-mittarin ominaisuuksia ja käytettävyyttä suomalaisessa perusterveydenhuollossa sekä verrata PEI-mittaria ja QUALICOPC-tutkimuksen yhden kysymyksen mittaria toisiinsa. Toisen osion tarkoituksena oli analysoida potilaan pärjäämisen tunteeseen liittyviä tekijöitä sekä tehdä kansainvälistä vertailua käyttäen yhden kysymyksen mittaria.

Tämän tutkimuksen aineistona käytetään kahta eri havaintoaineistoa. Potilaan pärjäämisen tunne Pirkanmaalla -tutkimus toteutettiin kolmessa pirkanmaalaisessa terveyskeskuksessa keväällä 2017. Sen avulla analysoitiin PEI-mittarin osuvuutta (validiteettia) ja luotettavuutta (reliabiliteettia). Toisena aineistona toimi QUALICOPC-tutkimusaineisto, joka kerättiin vuosina 2011-2013. Tässä tutkimuksessa käytetty data sisälsi vastauksia 7210 yleislääkäriltä ja 61458 potilaalta, yhteensä 31 maasta. QUALICOPC-aineiston avulla analysoitiin yksittäisten muuttujien yhteyttä potilaan pärjäämisen tunteeseen ja pyrittiin selittämään potilaan pärjäämisen tunteen vaihtelua maiden, yleislääkäreiden ja potilaiden välillä. Potilaan pärjäämisen tunnetta mitattiin yhden kysymyksen mittarilla.

Tämän tutkimuksen päätulosten perusteella PEI-mittari soveltuu käytettäväksi suomalaisessa perusterveydenhuollossa. Potilaan pärjäämisen tunnetta voidaan myös luotettavasti mitata käyttäen yhtä kysymystä kuuden sijaan. Etenkin yhden kysymyksen mittari Q2, joka sisältyy alkuperäiseen PEI-mittariin, vastaa hyvin PEI- mittaria eli sen kriteerivaliditeetti on hyvä. Tämä mittari olisi verrattain helppo ottaa käyttöön yhdeksi laatumittariksi suomalaisessa perusterveydenhuollossa.

Kansainvälisen analyysin perusteella monilla itsenäisillä muuttujilla, kuten potilaan iällä ja sukupuolella, on tilastollisesti merkitsevä yhteys potilaan pärjäämisen tunteeseen. Toisaalta monitasomallinnuksen ryhmittelytasolla - sillä, että potilas kävi tietyllä lääkärin vastaanotolla ja eli tietyssä maassa - oli vahvempi yhteys pärjäämisen tunteeseen kuin millään itsenäisellä muuttujalla. Suurin osa maiden välisestä vaihtelusta potilaan pärjäämisen tunteessa selittyy kulttuurisilla tekijöillä. Sen sijaan esimerkiksi terveydenhuoltojärjestelmän erot eivät selitä maiden välistä vaihtelua. Mahdollisesti potilaan pärjäämisen tunnetta synnyttävät mekanismit ovat ainakin osittain kulttuurisidonnaisia. Tutkijoiden tulisikin olla tietoisia kulttuuristen tekijöiden vaikutuksista, kun potilaslähtöisten mittarien tuloksia vertaillaan eri maiden välillä tai eri maissa tutkittuja mittareita otetaan käyttöön.

Patient enablement is a concept developed to indicate quality of care in primary health care. To measure this, the Patient Enablement Instrument (PEI), a six-item questionnaire, was introduced in the UK in the 1980s. The PEI questionnaire is administered to the patient after an appointment with a physician, usually a general practitioner (GP). With the PEI, the patient evaluates the change in his/her ability to understand and cope better with his/her illness and life after having the appointment.

The PEI provides a generic approach to quality measurement after a GP appointment; it is not disease-specific and thus it is more suitable to be used in the primary health care context. The PEI has been applied in several countries. However, there is only a limited amount of research about the PEI in Nordic countries. In addition, a comparative analysis of patient enablement in an international context is lacking.

According to the literature, the PEI seems to be a unidimensional measurement with high internal consistency, reflecting that all the items of the PEI measure the same concept. Thus, it could be possible to measure patient enablement using only a single question instead of six. In the Quality and Costs of Primary Care in Europe (QUALICOPC) study, a single-item measure based on the PEI was introduced. The correspondence of this single-item measure and the PEI was not previously known.

This study consists two parts and aims. The first aim was to evaluate the PEI as a patient-reported outcome measure (PROM) as well as the correspondence of the PEI and a single-item measure in the Finnish primary health care context. The second aim was to study associations and variations in patient enablement in international context, using a single-item measure based on the PEI.

The data used in this study originate from two sources. The data for the Patient Enablement in Pirkanmaa study – to evaluate the validity and reliability of the PEI and the single-item measure – were collected in three health care centres in Pirkanmaa in spring 2017. The patient enablement in Pirkanmaa study data included 483 patients. The data for the QUALICOPC study, which included the single-item measure for patient enablement, were collected between years 2011 and 2013. The data used in our analyses included responses from 7,210 GPs and 61,458 patients from 31 countries altogether. The QUALICOPC data were used to analyse associations between independent variables and patient enablement and the variation between countries, GPs and patients.

The main findings of this study show that the PEI has good psychometric properties in the Finnish primary health care context. In addition, patient enablement could be measured using a single-item measure. Single-item measure Q2, in particular, originally a part of the PEI questionnaire, has good criterion validity in relation to the PEI. This measurement would be rather easy to implement for quality measurement in Finnish primary health care.

When considering the international context, several independent variables – for example patient´s age and gender – seem to have statistically significant associations with patient enablement. On the other hand, the association of cluster-level – patients visiting a certain practice and living in a certain country – was stronger than any of the independent variables. Furthermore, the majority of the variation between countries is explained by cultural dimensions, suggesting that the mechanisms behind patient enablement are at least partly culture-dependent. In contrast, differences in health care systems do not seem to explain the variation. This implies that researchers should be aware of cultural differences when comparing and adapting patient-reported measures in different countries.