Tuotantoprosessin materiaalinhallinnan kehittäminen postipakettien ja lehtikimppujen lajittelussa
Turkka, Jesse Jalmari (2017)
Turkka, Jesse Jalmari
2017
Tuotantotalous
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-06-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201705241482
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201705241482
Tiivistelmä
Prosessien kehittäminen on tärkeä osa yrityksen toimintaa, minkä avulla ylläpidetään ja parannetaan yrityksen kilpailukykyä muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Tuotantoprosessin tehokkuuteen liittyvät olennaisesti prosessin läpimenoaika ja läpäisy. Läpimenoaika kuvaa prosessissa virtaavan yksikön aikaa kulkea prosessin läpi, ja läpäisy tietyssä ajassa prosessin läpi virtaavien yksiköiden määrää. Yksi tuotantoprosessin kehittämisen malleista on Lean-filosofia, jonka ajatuksena on hukkien ja häiriöiden poistamisella parantaa prosessin virtausta ja optimoida kustannuksia. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan postipakettien ja lehtikimppujen lajitteluprosessia työn kohdeyrityksen, Posti Oy:n, Tampereen lajittelukeskuksessa. Työn tavoitteena on tunnistaa prosessissa hukkaa aiheuttavia tekijöitä ja luoda käyttöönotettavia materiaalinhallinnallisia toimenpiteitä pro-sessin tehokkuuden ja läpäisyn parantamiseksi.
Tutkimuksen alussa esitellään aiheeseen liittyvää teoriaa, jossa käsitellään Lean-filosofiaa ja tuotannon virtauksen liittyvää läpimenoaikaa ja kapeikkoajattelua, sekä näihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen toteutukseen käytettiin aineistoa, jota kerättiin prosessivai-heita havainnoimalla ja mittaamalla sekä tietojärjestelmistä hakemalla. Aineiston avulla tunnistettiin prosessin eri vaiheissa hukkaa aiheuttavat tekijät, jotka heikentävät läpäisyä ja pidentävät prosessin läpimenoaikaa. Havaittiin, että turhaa liikkumista ja työn keskeytymistä aiheuttavat prosessin materiaalinhallinnan roolitus, varastopaikkojen sijainti ja käytetyt toimintamallit. Lisäksi prosessin kuljetusyksikkökierto aiheuttaa haasteita pro-sessin onnistumiselle.
Tutkimus esittää kuudesta toimenpiteestä koostuvaa kokonaisuutta prosessin tehokkuuden parantamiseksi. Lajittelun tukirooli kasvattaa lajittelijoiden lajittelutyöhön käytetyn ajan osuutta, mikä kasvattaa läpäisyä. Lajittelualueen visuaaliset kaistat tukevat yksikköhallintaa ja nopeuttavat sisälogistiikan toimintaa. Yksikkötarpeita työkalun avulla ar-vioimalla varmistetaan kuljetusyksiköiden riittävyys lajittelussa. Varastopaikkoja muuttamalla ja syöttötoiminnan keskitetyllä toimintamallilla kasvatetaan syötön läpäisyä ja tehokkuutta. Prosessin ohjaustyökalun avulla ohjataan resurssikäyttöä, ja varmistetaan prosessin onnistuminen. Toimenpiteiden toimivuuden tarkastelussa havaittiin, että pro-sessin läpäisy kasvoi yli kymmenen prosenttia. Toimenpiteiden käyttöä jatkamalla ja toimintatapoja edelleen kehittämällä, voidaan prosessin tehokkuuden olettaa paranevan vielä lisää. Process development is essential for a company when it aims to maintain and improve its competitiveness in a changing environment. Lead time and throughput are relevant factors related to the effectiveness of a production process. Lead time is the time that it takes for a unit to move through an examined process. Throughput is the quantity of units that is processed in a certain time in the process. One philosophy related to process development and effectiveness is Lean thinking. Idea of Lean is to improve the flow of a process and reduce costs by waste elimination. This thesis examines the production process of post parcel and magazine bundle sorting. The case company is Posti Oy and its sorting center in Tampere, Finland. The goal of this study is to identify the process wastes and to represent recommendations of how to improve the effectiveness of the process by the means of material management.
The literature review presents the theory of Lean philosophy, lead time and theory of constraints. To accomplish this study, data was gathered by observing and metering the process activities and from information systems. The process wastes in the production process were identified. The research findings indicate that the roles of material management, locations of stocks and used operating models caused unnecessary movement that stops the process flow. In addition, the rotation of transport units in the process causes challenges for the whole process to succeed.
The study gives six recommendations to improve the effectiveness of the process. The time that the employees use for sorting can be increased by the supporting role of the sorting process, which improves the total throughput. Visualized lanes in the sorting area support the material management and agile the in-house logistics. Transport unit estima-tion tool can be used to ensure the adequacy of the transport units. The process effectiveness can be improved and resources can be better controlled by relocating the stocks together with designed operating model and process management tool. The implementa-tion of these actions was observed to increase the total throughput value by ten percent. It is expected that the effectiveness of the production process can be further improved by development of these actions.
Tutkimuksen alussa esitellään aiheeseen liittyvää teoriaa, jossa käsitellään Lean-filosofiaa ja tuotannon virtauksen liittyvää läpimenoaikaa ja kapeikkoajattelua, sekä näihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen toteutukseen käytettiin aineistoa, jota kerättiin prosessivai-heita havainnoimalla ja mittaamalla sekä tietojärjestelmistä hakemalla. Aineiston avulla tunnistettiin prosessin eri vaiheissa hukkaa aiheuttavat tekijät, jotka heikentävät läpäisyä ja pidentävät prosessin läpimenoaikaa. Havaittiin, että turhaa liikkumista ja työn keskeytymistä aiheuttavat prosessin materiaalinhallinnan roolitus, varastopaikkojen sijainti ja käytetyt toimintamallit. Lisäksi prosessin kuljetusyksikkökierto aiheuttaa haasteita pro-sessin onnistumiselle.
Tutkimus esittää kuudesta toimenpiteestä koostuvaa kokonaisuutta prosessin tehokkuuden parantamiseksi. Lajittelun tukirooli kasvattaa lajittelijoiden lajittelutyöhön käytetyn ajan osuutta, mikä kasvattaa läpäisyä. Lajittelualueen visuaaliset kaistat tukevat yksikköhallintaa ja nopeuttavat sisälogistiikan toimintaa. Yksikkötarpeita työkalun avulla ar-vioimalla varmistetaan kuljetusyksiköiden riittävyys lajittelussa. Varastopaikkoja muuttamalla ja syöttötoiminnan keskitetyllä toimintamallilla kasvatetaan syötön läpäisyä ja tehokkuutta. Prosessin ohjaustyökalun avulla ohjataan resurssikäyttöä, ja varmistetaan prosessin onnistuminen. Toimenpiteiden toimivuuden tarkastelussa havaittiin, että pro-sessin läpäisy kasvoi yli kymmenen prosenttia. Toimenpiteiden käyttöä jatkamalla ja toimintatapoja edelleen kehittämällä, voidaan prosessin tehokkuuden olettaa paranevan vielä lisää.
The literature review presents the theory of Lean philosophy, lead time and theory of constraints. To accomplish this study, data was gathered by observing and metering the process activities and from information systems. The process wastes in the production process were identified. The research findings indicate that the roles of material management, locations of stocks and used operating models caused unnecessary movement that stops the process flow. In addition, the rotation of transport units in the process causes challenges for the whole process to succeed.
The study gives six recommendations to improve the effectiveness of the process. The time that the employees use for sorting can be increased by the supporting role of the sorting process, which improves the total throughput. Visualized lanes in the sorting area support the material management and agile the in-house logistics. Transport unit estima-tion tool can be used to ensure the adequacy of the transport units. The process effectiveness can be improved and resources can be better controlled by relocating the stocks together with designed operating model and process management tool. The implementa-tion of these actions was observed to increase the total throughput value by ten percent. It is expected that the effectiveness of the production process can be further improved by development of these actions.