"Mää niinku tavallaan pakenin elämää sil juomisel" : Mielenterveys - ja päihdeasiakkaiden kuvauksia elämäntilanteesta ja palvelukokemuksista
Laurila, Jenni (2016)
Laurila, Jenni
2016
Sosiaalityön tutkinto-ohjelma, Pori - Degree Programme in Social Work, Pori
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606221987
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606221987
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on saada käsitys siitä, minkälaiseksi mielenterveys- ja päihdeasiakkaat kuvaavat elämäntilannettaan sekä minkälaista tukea ja palveluita he kokevat tarvitsevansa. Lisäksi tavoitteena on selvittää heidän kokemuksiaan sosiaali- ja terveyspalveluista sekä selviämishoitoyksikön toiminnasta. Tutkimuksen tarkoituksena on myös pohtia, mitkä tekijät edistävät tai mahdollisesti estävät mielenterveys- ja päihdeasiakkaan osallisuuden toteutumista.
Tutkimuksen teoriaosuudessa selvitetään mielenterveyden ja päihteiden vaikutuksia elämänhallintaan ja toimintakykyyn sekä tarkastellaan mielenterveys- ja päihdetyötä ja sen toimintakenttää. Lisäksi osuudessa määritellään osallisuuden ja asiakaslähtöisyyden käsitteitä mielenterveys- ja päihdetyön sekä sosiaalityön konteksteissa.
Tutkimus sijoittuu laadullisen tutkimuksen kentälle ja sen metodologisena viitekehyksenä toimii fenomenologinen tutkimustraditio. Tutkimuksen aineisto koostuu neljän selviämishoitoyksikön asiakkaan teemahaastatteluista. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti. Analyysin tuloksena syntyi kaksi pääteema: elämäntilanne ja palvelukokemukset. Pääteemat koostuivat kymmenestä alateemasta.
Tutkimustuloksen mukaan mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden näkemykset elämäntilanteestaan ovat moninaisia, eivätkä elämäntilanteen kuvaukset ole suoranaisesti sidonnaisia mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Yhteisenä tekijänä mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kohdalla voidaan nähdä toive ja tavoite päihteettömyydestä. Tulosten mukaan päihteettömyyttä tukevat parhaiten aktiivinen arki sekä kannustavat ja tukea antavat ihmissuhteet. Päihdekierteen jatkumisen taustalla ovat usein negatiiviset tunteet ja heikentyneet psyykkiset voimavarat, joiden kanssa selviytyminen koetaan haasteelliseksi.
Tutkimustulosten valossa pysyvät asiakassuhteet, asiakkaan kuuleminen ja kokonaisvaltainen yhden oven periaatteella toteutettu psykososiaalinen hoito ovat keskeisiä tekijöitä mielenterveys- ja päihdeasiakkaan osallisuutta tukevassa asiakaslähtöisessä hoidossa ja kuntoutuksessa. Tutkimukseen osallistuneet asiakkaat suhtautuvat kriittisesti mielenterveys- ja päihdeongelmien lääkehoitoon. Asiakkaat arvioivat terapeuttisen keskustelun lääkehoitoa tärkeämmäksi hoitomuodoksi. Selviämishoitoyksikön toiminnassa asiakkaat näkevät merkittäväksi päihdekeskusteluiden toteutumisen sekä informaation saamisen. Jatkohoitoon ohjauksessa saattaen vaihtamisella ja organisaatioiden välisellä yhteistyöllä on keskeinen rooli. Asiakaslähtöisyyden, mielenterveys- ja päihdeosaamisen sekä moniammatillisen työskentelyn tulisi tämän tutkimuksen mukaan olla selviämishoitoyksikön toiminnan keskiössä.
Asiasanat: mielenterveys, päihteet, asiakas, osallisuus, asiakaslähtöisyys, selviämishoitoyksikkö
Tutkimuksen teoriaosuudessa selvitetään mielenterveyden ja päihteiden vaikutuksia elämänhallintaan ja toimintakykyyn sekä tarkastellaan mielenterveys- ja päihdetyötä ja sen toimintakenttää. Lisäksi osuudessa määritellään osallisuuden ja asiakaslähtöisyyden käsitteitä mielenterveys- ja päihdetyön sekä sosiaalityön konteksteissa.
Tutkimus sijoittuu laadullisen tutkimuksen kentälle ja sen metodologisena viitekehyksenä toimii fenomenologinen tutkimustraditio. Tutkimuksen aineisto koostuu neljän selviämishoitoyksikön asiakkaan teemahaastatteluista. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti. Analyysin tuloksena syntyi kaksi pääteema: elämäntilanne ja palvelukokemukset. Pääteemat koostuivat kymmenestä alateemasta.
Tutkimustuloksen mukaan mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden näkemykset elämäntilanteestaan ovat moninaisia, eivätkä elämäntilanteen kuvaukset ole suoranaisesti sidonnaisia mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Yhteisenä tekijänä mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kohdalla voidaan nähdä toive ja tavoite päihteettömyydestä. Tulosten mukaan päihteettömyyttä tukevat parhaiten aktiivinen arki sekä kannustavat ja tukea antavat ihmissuhteet. Päihdekierteen jatkumisen taustalla ovat usein negatiiviset tunteet ja heikentyneet psyykkiset voimavarat, joiden kanssa selviytyminen koetaan haasteelliseksi.
Tutkimustulosten valossa pysyvät asiakassuhteet, asiakkaan kuuleminen ja kokonaisvaltainen yhden oven periaatteella toteutettu psykososiaalinen hoito ovat keskeisiä tekijöitä mielenterveys- ja päihdeasiakkaan osallisuutta tukevassa asiakaslähtöisessä hoidossa ja kuntoutuksessa. Tutkimukseen osallistuneet asiakkaat suhtautuvat kriittisesti mielenterveys- ja päihdeongelmien lääkehoitoon. Asiakkaat arvioivat terapeuttisen keskustelun lääkehoitoa tärkeämmäksi hoitomuodoksi. Selviämishoitoyksikön toiminnassa asiakkaat näkevät merkittäväksi päihdekeskusteluiden toteutumisen sekä informaation saamisen. Jatkohoitoon ohjauksessa saattaen vaihtamisella ja organisaatioiden välisellä yhteistyöllä on keskeinen rooli. Asiakaslähtöisyyden, mielenterveys- ja päihdeosaamisen sekä moniammatillisen työskentelyn tulisi tämän tutkimuksen mukaan olla selviämishoitoyksikön toiminnan keskiössä.
Asiasanat: mielenterveys, päihteet, asiakas, osallisuus, asiakaslähtöisyys, selviämishoitoyksikkö