Sosiaalityö osana kotoutumista. Tapaustutkimus asiakkaiden kotouttavalle sosiaalityölle antamista merkityksistä.
Tuominen, Terhi (2016)
Tuominen, Terhi
2016
Sosiaalityön tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Work
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605031515
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605031515
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielma käsittelee sosiaalityötä osana kotoutumista. Tutkielman tarkoituksena on lisätä ymmärrystä pakolaisasiakkaiden kanssa tehtävän työn erityispiirteistä ja tuoda esiin miten monin eri tavoin asiakkaat merkityksellistävät samaa palvelua. Tässä tutkielmassa pakolaisella tarkoitetaan oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella saanutta ihmistä. Tutkimustehtävänä on selvittää millaisia merkityksiä asiakkaat antavat kotouttavalle sosiaalityölle ja mitkä tekijät edistävät tai estävät asiakkaan valtaistumista. Tässä tutkielmassa valtaistuminen nähdään siirtymänä marginalisoidusta pakolaisesta tasavertaiseksi yhteiskunnan jäseneksi.
Tutkielma on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineisto on kerätty haastattelemalla yhdeksää erään suuren kaupungin kotouttavan sosiaalityön asiakkaana ollutta ihmistä. Teemahaastattelut on toteutettu neljänä yksilöhaastatteluna ja kolmena ryhmähaastatteluna kevään ja kesän 2015 aikana. Aineisto on analysoitu käyttäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tämän tapaustutkimuksen perusteella kotouttavan sosiaalityön organisaatiolähtöisyys ja rakenteelliset ongelmat asettuvat asiakkaan valtaistumisen esteeksi. Tällöin asiakas on passiivinen tekemisen kohde työntekijän ollessa aktiivinen toimija. Palvelu on riittämätöntä tai se ei vastaa asiakkaan tarpeisiin. Asiakkaan valtaistumista edistää asiakkaan ja työntekijän välinen toimiva vuorovaikutussuhde. Tuttuun työntekijään syntynyt luottamuksellinen suhde ja työntekijän tavoitettavuus ovat tärkeitä tekijöitä yksilön ja yhteisön välisen suhteen vahvistamisessa. Asiakkaan yksilöllisen tilanteen ottaminen työskentelyn lähtökohdaksi on asiakaslähtöisyyden perusta.
Tutkielman aihe on ajankohtainen, koska kansainvälistä suojelua saavien ihmisten määrä on kasvussa. Jokaisella ihmisellä on pakolaisuudesta huolimatta oma tarinansa ja yksilölliset tarpeensa ja tavoitteensa, jotka selvittämällä voidaan tarjota hänen tarpeisiinsa vastaavaa palvelua. Asiakasmäärien kasvaessa myös kunnan peruspalvelujen ja kolmannen sektorin tarve kotoutumisen tukena kasvaa.
Tutkielma on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineisto on kerätty haastattelemalla yhdeksää erään suuren kaupungin kotouttavan sosiaalityön asiakkaana ollutta ihmistä. Teemahaastattelut on toteutettu neljänä yksilöhaastatteluna ja kolmena ryhmähaastatteluna kevään ja kesän 2015 aikana. Aineisto on analysoitu käyttäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tämän tapaustutkimuksen perusteella kotouttavan sosiaalityön organisaatiolähtöisyys ja rakenteelliset ongelmat asettuvat asiakkaan valtaistumisen esteeksi. Tällöin asiakas on passiivinen tekemisen kohde työntekijän ollessa aktiivinen toimija. Palvelu on riittämätöntä tai se ei vastaa asiakkaan tarpeisiin. Asiakkaan valtaistumista edistää asiakkaan ja työntekijän välinen toimiva vuorovaikutussuhde. Tuttuun työntekijään syntynyt luottamuksellinen suhde ja työntekijän tavoitettavuus ovat tärkeitä tekijöitä yksilön ja yhteisön välisen suhteen vahvistamisessa. Asiakkaan yksilöllisen tilanteen ottaminen työskentelyn lähtökohdaksi on asiakaslähtöisyyden perusta.
Tutkielman aihe on ajankohtainen, koska kansainvälistä suojelua saavien ihmisten määrä on kasvussa. Jokaisella ihmisellä on pakolaisuudesta huolimatta oma tarinansa ja yksilölliset tarpeensa ja tavoitteensa, jotka selvittämällä voidaan tarjota hänen tarpeisiinsa vastaavaa palvelua. Asiakasmäärien kasvaessa myös kunnan peruspalvelujen ja kolmannen sektorin tarve kotoutumisen tukena kasvaa.