Yksilöllisiä elämyksiä teknologian avulla? Analyysi mediakoulutukseen vaikuttavista asiakirjoista
Järvipetäjä, Milla (2016)
Järvipetäjä, Milla
2016
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-03-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603111312
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603111312
Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani media-alan koulutukseen liittyviä reunaehtoja. Analyysini kohteena on kaksi koulutusta määrittävää tekstikokonaisuutta: ensimmäiseksi tarkastelen Turun ammattikorkeakoulun media-alan koulutuksen opetussuunnitelman sisältökuvauksia ja toiseksi yleisemmin koulutukseen vaikuttavia strategioita ja ohjausdokumentteja. Tekstien avulla kehystetään ja vaikutetaan niin koulutusorganisaatioiden kuin yksittäisten opettajien, lehtoreiden ja muun henkilöstön toimintaan. Analyysini painottuu julkishallinnon alaisten organisaatioiden ja säätiöiden tuottamiin strategia- ja ohjausdokumentteihin, jotka pyrkivät vaikuttamaan koulutuksen kautta syntyvään osaamiseen.
Tutkimusongelmani tarttuu tavoitteiden asettamisen tapoihin, joilla media-alan koulutusta ohjataan. Analysoin sisällönanalyysin ja diskurssianalyysin keinoin, minkälaisia odotuksia media-alan koulutukseen sekä koulutukseen laajemmin kohdistetaan ja millaisten tekijöiden varaan odotukset rakentuvat. Kysyn opetussuunnitelman sisältökuvauksilta, minkälaisia mediataitoja ja ymmärrystä opetussuunnitelma lupaa tuottaa ja minkälaisina professioina ja työympäristöinä opetussuunnitelma näkee median. Lisäksi kysyn strategia- ja ohjausdokumenteilta, kenelle dokumentit kohdistavat puhettaan ja minkälaisia odotuksia ja muutostoiveita dokumentit kohdistavat koulutukseen sekä millaisin diskurssein odotuksista ja muutostoiveista puhutaan.
Tutkimustulokseni näyttävät, että opetussuunnitelma lupaa monenlaisia ja monialaisia mediallisia taitoja, jotka keskittyvät medialla tai mediaympäristössä tekemiseen. Yhtenäistä kuvaa media-alasta ja siihen liittyvistä professioista opetussuunnitelma ei analyysini perusteella piirrä, vaan media näyttäytyy monialaisena. Keskeinen tutkimustulos strategia- ja ohjausdokumenttien analyysin pohjalta on, että tutkittavat dokumentit kohdistavat muutostoiveitaan laajasti ja epämääräisesti koulutuskentälle yksilöimättä eri toimijoita. Diskursseiksi tiivistettynä koulutukselle kohdistetut muutostoiveet näkyvät lisääntyvänä yksilöllisyytenä ja elämyksellisyytenä sekä teknologian merkityksen kasvuna.
Tutkimusongelmani tarttuu tavoitteiden asettamisen tapoihin, joilla media-alan koulutusta ohjataan. Analysoin sisällönanalyysin ja diskurssianalyysin keinoin, minkälaisia odotuksia media-alan koulutukseen sekä koulutukseen laajemmin kohdistetaan ja millaisten tekijöiden varaan odotukset rakentuvat. Kysyn opetussuunnitelman sisältökuvauksilta, minkälaisia mediataitoja ja ymmärrystä opetussuunnitelma lupaa tuottaa ja minkälaisina professioina ja työympäristöinä opetussuunnitelma näkee median. Lisäksi kysyn strategia- ja ohjausdokumenteilta, kenelle dokumentit kohdistavat puhettaan ja minkälaisia odotuksia ja muutostoiveita dokumentit kohdistavat koulutukseen sekä millaisin diskurssein odotuksista ja muutostoiveista puhutaan.
Tutkimustulokseni näyttävät, että opetussuunnitelma lupaa monenlaisia ja monialaisia mediallisia taitoja, jotka keskittyvät medialla tai mediaympäristössä tekemiseen. Yhtenäistä kuvaa media-alasta ja siihen liittyvistä professioista opetussuunnitelma ei analyysini perusteella piirrä, vaan media näyttäytyy monialaisena. Keskeinen tutkimustulos strategia- ja ohjausdokumenttien analyysin pohjalta on, että tutkittavat dokumentit kohdistavat muutostoiveitaan laajasti ja epämääräisesti koulutuskentälle yksilöimättä eri toimijoita. Diskursseiksi tiivistettynä koulutukselle kohdistetut muutostoiveet näkyvät lisääntyvänä yksilöllisyytenä ja elämyksellisyytenä sekä teknologian merkityksen kasvuna.