Fantastisen ja ensyklopedisen paritanssi. Luentoja Jorge Luis Borgesin ja Margarita Guerreron Manual de zoología fantásticasta ja El libro de los seres imaginariosista.
Tahkola, Antti (2014)
2014
Yleinen kirjallisuustiede - Comparative Literature
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-05-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201405231465
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201405231465
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee ensyklopedisen ja fantastisen diskurssin esiintymistä Jorge Luis Borgesin (1899 1986) ja Margarita Guerreron Manual de zoología fantásticassa (1957) sekä El libro de los seres imaginariosissa (1967). Tutkielma pyrkii osoittamaan, että fantastisen ja ensyklopedisen kohtaaminen näissä teksteissä johtaa käsitteen ensyklopedinen dekonstruktioon.
Ensimmäinen luku lähestyy ensyklopedista ja fantastista yhdistäviä kohdetekstejä dialogina erilaisten tekstien välillä. Se osoittaa niiden luennan olevan erilaisia kirjoituksia kohti haarautuva prosessi, jota määrittää luentojen ja kirjoitusten välinen liike. Tästä seuraa, että tekstiä ei voida tarkastella suljettuna objektina, vaan erilaisten tekstien transtekstuaalisena kohtauspaikkana.
Tutkielman teoreettinen viitekehys on sekä strukturalistinen että jälkistrukturalistinen. Toinen luku paneutuukin kolmeen erilaiseen luentaan, joiden kautta tutkielma lähestyy kohdetekstejä. Gérard Genetten (s. 1930) struktuurianalyyttisen, Gilles Deleuzen (1925 1995) ja Félix Guattarin (1930 1992) rihmastollisen sekä Jacques Derridan (1930 2004) dekonstruktiivisen luennan väliltä se hahmottelee luennan metodinsa, joka perustuu yhtäältä transtekstuaalisuutta korostavaan tekstianalyysiin ja toisaalta diderot laista materialismia lähestyvään rihmasto-analyysiin. Tutkielman metodi lähestyy myös deskriptiivistä poetiikkaa, sillä se kuvastaa omalla esimerkillään luennan liikettä erilaisten tekstien välillä.
Tutkielman taustan muodostavaa luennan metodia leimaa jatkuva haarautuminen kohti erilaisia fantastista ja ensyklopedista koskevia tekstejä sekä kirjallisuustieteen teoriaa koskevaa kirjallisuutta. Tällä tavoin se yhtäältä seuraa kohdetekstiensä esimerkkiä ja toisaalta hahmottelee avoimeen tekstien väliseen interaktioon perustuvaa metodia. Tällaisessa metodissa kirjoitus nähdään erilaisten tekstien välisen liikkeen kohtauspaikkana, jota luennan liike avoimesti toisintaa.
Kolmas luku keskittyy ensyklopedisen ja fantastisen erilaisten käsitteiden tarkasteluun sekä niiden esiintymien erotteluun kohdeteksteissä. Tutkielma väittää, että näiden välisessä tilassa ja törmäyskohdassa herää kysymys kohdetekstien luonteesta faktan ja fiktion välimaastossa. Tätä kysymystä seuraa kysymys faktisen eli luonnollisen ja fiktiivisen eli yliluonnollisen luonteesta ylipäätään. Näin kohdetekstit kyseenalaistavat tekstien perinteistä jaottelua faktaan ja fiktioon sekä tarjoavat edelleen oman ratkaisunsa näiden välisen vastakkainasettelun purkamiseen.
Neljäs luku kokoaa yhteen edellisten lukujen esittämiä ajatuksia ja pohtii tulevan tutkimuksen mahdollisuuksia.
Ensimmäinen luku lähestyy ensyklopedista ja fantastista yhdistäviä kohdetekstejä dialogina erilaisten tekstien välillä. Se osoittaa niiden luennan olevan erilaisia kirjoituksia kohti haarautuva prosessi, jota määrittää luentojen ja kirjoitusten välinen liike. Tästä seuraa, että tekstiä ei voida tarkastella suljettuna objektina, vaan erilaisten tekstien transtekstuaalisena kohtauspaikkana.
Tutkielman teoreettinen viitekehys on sekä strukturalistinen että jälkistrukturalistinen. Toinen luku paneutuukin kolmeen erilaiseen luentaan, joiden kautta tutkielma lähestyy kohdetekstejä. Gérard Genetten (s. 1930) struktuurianalyyttisen, Gilles Deleuzen (1925 1995) ja Félix Guattarin (1930 1992) rihmastollisen sekä Jacques Derridan (1930 2004) dekonstruktiivisen luennan väliltä se hahmottelee luennan metodinsa, joka perustuu yhtäältä transtekstuaalisuutta korostavaan tekstianalyysiin ja toisaalta diderot laista materialismia lähestyvään rihmasto-analyysiin. Tutkielman metodi lähestyy myös deskriptiivistä poetiikkaa, sillä se kuvastaa omalla esimerkillään luennan liikettä erilaisten tekstien välillä.
Tutkielman taustan muodostavaa luennan metodia leimaa jatkuva haarautuminen kohti erilaisia fantastista ja ensyklopedista koskevia tekstejä sekä kirjallisuustieteen teoriaa koskevaa kirjallisuutta. Tällä tavoin se yhtäältä seuraa kohdetekstiensä esimerkkiä ja toisaalta hahmottelee avoimeen tekstien väliseen interaktioon perustuvaa metodia. Tällaisessa metodissa kirjoitus nähdään erilaisten tekstien välisen liikkeen kohtauspaikkana, jota luennan liike avoimesti toisintaa.
Kolmas luku keskittyy ensyklopedisen ja fantastisen erilaisten käsitteiden tarkasteluun sekä niiden esiintymien erotteluun kohdeteksteissä. Tutkielma väittää, että näiden välisessä tilassa ja törmäyskohdassa herää kysymys kohdetekstien luonteesta faktan ja fiktion välimaastossa. Tätä kysymystä seuraa kysymys faktisen eli luonnollisen ja fiktiivisen eli yliluonnollisen luonteesta ylipäätään. Näin kohdetekstit kyseenalaistavat tekstien perinteistä jaottelua faktaan ja fiktioon sekä tarjoavat edelleen oman ratkaisunsa näiden välisen vastakkainasettelun purkamiseen.
Neljäs luku kokoaa yhteen edellisten lukujen esittämiä ajatuksia ja pohtii tulevan tutkimuksen mahdollisuuksia.