Aulis Alanen aikuisdidaktiikan kehittäjänä

Abstract

Tutkimus perustuu Aulis A. Alasen aikuisdidaktisiin kirjoituksiin, joita on julkaistu vuosina 1962-1997. Tutkimuksessa kootaan, jäsennellään ja analysoidaan Alasen aikuisdidaktisen ajattelun olennaisia teemoja: a) aikuisopiskelun ja -opiskelijan erityispiirteet, b) opetuksen suunnittelu, opetusmuodot ja työtavat, c) tulosten arviointi ja d) aikuiskasvattajien valmiudet ja tehtävänäkemykset.

Alasen mukaan aikuisopiskelun ja -opiskelijan erityispiirteiden ydin rakentuu yhtäältä aikuisen persoonallisuuden ja elämänkaarinäkökulman sekä toisaalta aikuisen elämäntilanteeseen sopivien opetusjärjestelyjen vuorovaikutuksessa. Aikuisten suuret keskinäiset eroavaisuudet johtuvat erilaisesta kokemustaustasta ja valmiudesta itsenäisyyteen, koska aikuisten suoritustaso, tavoitteet ja odotukset vaihtelevat suuresti. Hän painottaa erityisesti aikuiskasvatuksen tavoitteellisuutta, jonka tehtävänä on kehittää aikuisen kokonaispersoonallisuutta.

Opetuksen suunnittelussa Alanen korostaa aikuisdidaktisten suuntauksien sopivan eri tavoin eri tilanteisiin, koska opetuksen tavoitteet, sisällöt ja osallistujat ovat erilaisia. Toisaalta omasäätöisyyden opit ovat sopivia, kun ensin on opiskeltu jäsentyneet teoreettiset perustiedot, eikä aikuisen itsenäisyyttä liioitella ja opintojen ohjaus on järjestetty. Näin sopivat opetusmuodot ja työtavat painottuvat yksilöllisiin ja yhteisöllisiin menetelmiin. Hänestä myös aikuiskasvatuksen oppimateriaaliin pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, eikä sen käyttöä pidä väheksyä. Oppimateriaalin tulee olla nopeasti päivitettävissä. Hänestä nämä perusohjeet kehittävät parhaiten aikuisen kokonaispersoonallisuutta, kun opetus on hyvin suunniteltu.

Alasen mielestä tulosten arvioinnin tulee koskea koko opetus- ja oppimisprosessia ja se edellyttää sekä laadullisten että määrällisten tutkimusmenetelmien käyttämistä. Hänestä ne nostavat esiin vain "oireita", joiden ennustearvo aikuisopetuksen kehittämisessä on aina rajallinen. Hän ei ymmärrä tulosten arviointiin kohdistuvaa kritiikkiä, mutta varoittelee, ettei tuloksia ole tarkoitettu kilpailuvaltiksi kenellekään, vaan oman aikuisopetuksen kehittämiseksi.

Alanen painottaa aikuiskasvattajien ammatillisten valmiuksien ja tehtävänäkemysten paranevan aikuisdidaktisella koulutuksella sitä enemmän, mitä paremmin se onnistuu luomaan kokonaisnäkemystä ammatista. Hänestä aikuiskasvattajan ammatin osaamisen ydinalueina ovat oppimisprosessin tuntemus, opetuksen suunnittelu, järjestäminen ja ohjaus, joita ei voi riittävästi oppia vain työssä. Aikuisdidaktisen pätevyyden puute, jota on erityisesti ammatillisilla aikuiskouluttajilla, näkyy Alasen mielestä opettajakeskeisyytenä, yksipuolisina ja samoina toistuvien opetusmetodien käyttämisenä, kritiikittömänä uutuushakuisuutena sekä yhteisen arvopohjan puutteena. Näin myös kriittinen humanistinen ajattelu voi olla vähäistä, jolloin aikuiskasvattaja on helposti markkinavoimien armoilla. Alanen kritikoi voimakkaasti aikuiskasvatukseen osin pesiytynyttä todellisuutta sen markkinalähtöisestä opintotarjonnasta, jonka viihdyttämispyrkimykset ovat omiaan heikentämään aikuisopetuksen uskottavuutta.

Alasen näkemykset aikuisdidaktiikan kehittämisestä ovat varsin ajankohtaisia.

Asiasanat: aikuisdidaktiikka, aikuiskasvattaja, aikuiskasvattajien kouluttaminen, opetuksen suunnittelu, työtavat, tulosten arviointi, aikuisdidaktiikan kehittäminen