Eu-asiakirjoihin vaikuttavat arkisto-, julkisuus- ja henkilötietosäädökset Suomessa ja Euroopan unionin toimielimissä - vertaileva kartoitus.
PACKALEN, SAARA (2004)
2004
Informaatiotutkimus - Information Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2004-05-07
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12981
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12981
Tiivistelmä
Hakutermit:
säädökset, arkistot, asiakirjajulkisuus, tietosuoja, informaatio-oikeus
Pro gradu tutkielmassa käsitellään EU-asiakirjoihin vaikuttavia arkisto-, julkisuus- ja henkilötietosäädöksiä. Tutkielman tavoitteena on ensinnäkin kartoittaa sekä Suomessa että Euroopan unionin toimielimissä voimassa olevat arkisto-, julkisuus- ja henkilötietosäädökset, toiseksi perehtyä niiden sisältöön ja lisäksi selvittää Suomen ja Euroopan unionin säädösten erot ja yhtäläisyydet.
Säädösten sisältöön perehdytään asiakirjatiedon elinkaarimallin kautta. Analysoimalla säädösten sisältö elinkaarimallin taustaa vasten saadaan selville säädösten kattavuus asiakirjatiedon elinkaaren eri vaiheissa. Analyysin avulla selvitetään säädösten kattavuus asiakirjatiedon elinkaaren niin aktiivi-, passiivi- kuin historiallisessakin vaiheessa. Analyysin päätteeksi Suomen ja Euroopan unionin säädöksiä ja niiden sisältöä vertaillaan toisiinsa ja etsitään niistä eroja ja yhtäläisyyksiä.
Tutkielman viitekehys on informaatio-oikeudellinen. Luonteeltaan tutkielma on ensinnäkin säädösten nykytilaa kartoittavaa, toiseksi säädösten sisällön laadullista analyysia. Lisäksi tutkielmassa käytetään vertailevaa metodia etsittäessä eroja ja yhtäläisyyksiä Suomen ja Euroopan unionin säädösten väliltä.
Tutkielman perusteella voidaan todeta, että sekä Suomessa että Euroopan unionin toimielimissä on velvoittavia säädöksiä niin arkistoihin, asiakirjajulkisuuteen kuin henkilötietojen suojaan liittyen. Tiivistäen voidaan sanoa, että arkistosäädösten kattavuus asiakirjatiedon elinkaaren kannalta on Suomessa EU:ta paremmalla tasolla. Suomen arkistosäädösten sisältö kattaa asiakirjatiedon koko elinkaaren. EU:n arkistosäädöksissä keskitytään sitä vastoin vain asiakirjatiedon passiivi- ja historialliseen vaiheeseen. Julkisuussäädösten osalta tilanne on tasaisempi. Asiakirjajulkisuudesta on säädetty kummallakin taholla niin asiakirjatiedon elinkaaren aktiivi-, passiivi- kuin historiallisenkin vaiheen osalta. Eniten yhtäläisyyksiä löytyy henkilötietojen suojaan liittyvistä säädöksistä. Tähän voidaan nähdä syynä EU:n henkilötietodirektiivi, jolla on nimenomaan tarkoitus harmonisoida jäsenmaiden henkilötietosäädöksiä.
säädökset, arkistot, asiakirjajulkisuus, tietosuoja, informaatio-oikeus
Pro gradu tutkielmassa käsitellään EU-asiakirjoihin vaikuttavia arkisto-, julkisuus- ja henkilötietosäädöksiä. Tutkielman tavoitteena on ensinnäkin kartoittaa sekä Suomessa että Euroopan unionin toimielimissä voimassa olevat arkisto-, julkisuus- ja henkilötietosäädökset, toiseksi perehtyä niiden sisältöön ja lisäksi selvittää Suomen ja Euroopan unionin säädösten erot ja yhtäläisyydet.
Säädösten sisältöön perehdytään asiakirjatiedon elinkaarimallin kautta. Analysoimalla säädösten sisältö elinkaarimallin taustaa vasten saadaan selville säädösten kattavuus asiakirjatiedon elinkaaren eri vaiheissa. Analyysin avulla selvitetään säädösten kattavuus asiakirjatiedon elinkaaren niin aktiivi-, passiivi- kuin historiallisessakin vaiheessa. Analyysin päätteeksi Suomen ja Euroopan unionin säädöksiä ja niiden sisältöä vertaillaan toisiinsa ja etsitään niistä eroja ja yhtäläisyyksiä.
Tutkielman viitekehys on informaatio-oikeudellinen. Luonteeltaan tutkielma on ensinnäkin säädösten nykytilaa kartoittavaa, toiseksi säädösten sisällön laadullista analyysia. Lisäksi tutkielmassa käytetään vertailevaa metodia etsittäessä eroja ja yhtäläisyyksiä Suomen ja Euroopan unionin säädösten väliltä.
Tutkielman perusteella voidaan todeta, että sekä Suomessa että Euroopan unionin toimielimissä on velvoittavia säädöksiä niin arkistoihin, asiakirjajulkisuuteen kuin henkilötietojen suojaan liittyen. Tiivistäen voidaan sanoa, että arkistosäädösten kattavuus asiakirjatiedon elinkaaren kannalta on Suomessa EU:ta paremmalla tasolla. Suomen arkistosäädösten sisältö kattaa asiakirjatiedon koko elinkaaren. EU:n arkistosäädöksissä keskitytään sitä vastoin vain asiakirjatiedon passiivi- ja historialliseen vaiheeseen. Julkisuussäädösten osalta tilanne on tasaisempi. Asiakirjajulkisuudesta on säädetty kummallakin taholla niin asiakirjatiedon elinkaaren aktiivi-, passiivi- kuin historiallisenkin vaiheen osalta. Eniten yhtäläisyyksiä löytyy henkilötietojen suojaan liittyvistä säädöksistä. Tähän voidaan nähdä syynä EU:n henkilötietodirektiivi, jolla on nimenomaan tarkoitus harmonisoida jäsenmaiden henkilötietosäädöksiä.