Seudullinen yhteistyö sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa - Kyselytutkimus kuntien viranomaisten ja päättäjien kuntarajat ylittävän yhteistyön kokemuksista Luoteis-Pirkanmaalla.
KORPILAHTI, LIISA (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KORPILAHTI, LIISA
2004
Sosiaalipolitiikka - Social Policy
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2004-03-31Sisällysluettelo
1. Johdanto 2 2. Tutkimuksen yhteiskunnallinen tausta 3 2.1 Kuntien palvelutuotannon seutuistuminen ja verkostoituminen 7 2.2. Kunta sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajana 13 2.3. Yhteenveto kuntien palvelutuotannon uusista lähestymistavoista 16 3. Kuntayhteistyön teoreettinen perusta 18 3.1. Verkostoituminen ja verkostoanalyysi 18 3.2. Kuntien verkostoituminen 19 3.3. Verkoston ominaisuuksia 23 3.4. Verkostoituneen yhteistyön esteet ja tavoitteet 25 3.5. Virkamiesten ja luottamushenkilöiden roolit palveluiden kehittäjinä 28 4. Luoteis-Pirkanmaan seutukunta 32 5. Tutkimustehtävä ja tutkimuksen toteutus 41 5.1.Tutkimusongelma 41 5.2 Tutkimuksen toteutus 42 6. Kuntayhteistyön nykytila 47 6.1 Kokemukset kuntayhteistyön nykytilasta 47 6.2. Kuntayhteistyön vaikutukset kunnan kannalta 51 6.3. Kuntayhteistyötä vaikeuttavat seikat 56 6.4. Kuntien välisen yhteistyön seuraukset 65 7. Kuntien välisen yhteistyön kehittäminen 66 7.1. Kuntien välisen yhteistyön kehittäminen toimialoittain 70 7.2. Seutukunnallisen yhteistyön kehittämisen periaatteet 72 8. Yhteenveto 73 Lähteet 79
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisten viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden asenteita kuntien välisen yhteistyön kehittämisestä Luoteis-Pirkanmaan kunnissa. Tutkimus oli verkostoteoreettinen ja pohjautui erityisesti Markku Sotaraudan ja Pertti Lintusen näkemyksiin kuntien välisen yhteistyön kehittämisestä seudullisesti. Tutkimus on kvantitatiivinen kyselytutkimus. Aineisto kerättiin huhti-toukokuussa 2003 Luoteis-Pirkanmaalla postikyselynä. Kyselyitä jaettiin 212 henkilölle ja niitä palautui 124. Vastausprosentiksi muodostui tällöin 58,5 %. Aineisto analysoitiin SPSS for Windows 12.0 -ohjelman avulla. Analyysissä käytettiin suoria jakaumia, ristiintaulukointia, summamuuttujia ja pääkomponenttianalyysiä.
Asenteita kuntien välisen yhteistyön kehittämistä kohtaan tarkasteltiin peilaten asenteita nykyistä yhteistyötä ja sen vaikutuksia kohtaan sekä arvioimalla tulevan yhteistyön mahdollisia vaikutuksia ja sitä vaikeuttavia tekijöitä. Näitä muuttujia tarkasteltiin kunnittain, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden sekä eri sukupuolten kesken. Tutkimuksen tärkein anti oli se, että analyysissä saatiin yhtenevä kuva aikaisempien verkostoteoreettisten tutkimusten kanssa siitä, mitkä tekijät motivoivat kehittämään kuntien välistä yhteistyötä ja mitkä sitä vastoin vaikeuttavat sen kehittämistä. Lisäksi seutukunnan alurakenteellinen tarkastelu työssäkäynti- ja asioimistilastojen valossa antoi näkökulman seutukuntaan kokonaisuutena.
Tulokset osoittivat, että kuntien välistä yhteistyötä motivoivat eniten taloudellisten hyötyjen tavoittelu. Samalla yhteistyötä vaikeuttavina seikkoina nähtiin palveluiden koordinoinnin vaikeutuminen sekä valtuuston vallan heikkeneminen. Luottamushenkilöt kokivat viranhaltijoita enemmän huolta taloudellisten hyötyjen kohdentumisesta ja tasavertaisesta yhteistyön kehittämisestä eri osapuolten kanssa. Yhteistyötä ohjaaviksi periaatteiksi muodostuivat subsidiariteettiperiaate, tasavertaisuus, vuorovaikutuksellisuus ja tarpeenmukaisuus. Tulevaisuudessa olisi tärkeää syventää tuloksia muihin verkoston toimijoihin, kuten järjestöihin ja yksityisiin palveluntuottajiin seutukunnalla.
Avainsanat: seutuistuminen, verkostoituminen, kuntien yhteistyö, sosiaali- ja terveyspalvelut
Asenteita kuntien välisen yhteistyön kehittämistä kohtaan tarkasteltiin peilaten asenteita nykyistä yhteistyötä ja sen vaikutuksia kohtaan sekä arvioimalla tulevan yhteistyön mahdollisia vaikutuksia ja sitä vaikeuttavia tekijöitä. Näitä muuttujia tarkasteltiin kunnittain, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden sekä eri sukupuolten kesken. Tutkimuksen tärkein anti oli se, että analyysissä saatiin yhtenevä kuva aikaisempien verkostoteoreettisten tutkimusten kanssa siitä, mitkä tekijät motivoivat kehittämään kuntien välistä yhteistyötä ja mitkä sitä vastoin vaikeuttavat sen kehittämistä. Lisäksi seutukunnan alurakenteellinen tarkastelu työssäkäynti- ja asioimistilastojen valossa antoi näkökulman seutukuntaan kokonaisuutena.
Tulokset osoittivat, että kuntien välistä yhteistyötä motivoivat eniten taloudellisten hyötyjen tavoittelu. Samalla yhteistyötä vaikeuttavina seikkoina nähtiin palveluiden koordinoinnin vaikeutuminen sekä valtuuston vallan heikkeneminen. Luottamushenkilöt kokivat viranhaltijoita enemmän huolta taloudellisten hyötyjen kohdentumisesta ja tasavertaisesta yhteistyön kehittämisestä eri osapuolten kanssa. Yhteistyötä ohjaaviksi periaatteiksi muodostuivat subsidiariteettiperiaate, tasavertaisuus, vuorovaikutuksellisuus ja tarpeenmukaisuus. Tulevaisuudessa olisi tärkeää syventää tuloksia muihin verkoston toimijoihin, kuten järjestöihin ja yksityisiin palveluntuottajiin seutukunnalla.
Avainsanat: seutuistuminen, verkostoituminen, kuntien yhteistyö, sosiaali- ja terveyspalvelut