Kansainväliseen tavarakauppaan liittyvät verottomuudet eräiden oikeus- ja muiden periaatteiden ja arvonlisäverolain 70.1 pykälän 1-4 kohtien valossa.
KALLELA, MIRVA (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KALLELA, MIRVA
2003
Vero-oikeus - Tax Law
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2003-05-22Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on tarkastella kansainväliseen tavarakauppaan liittyviä verottomuuksia eräiden oikeus- ja muiden periaatteiden ja AVL 70.1 §:n 1-4 kohtien valossa. Arvonlisävero on yleinen kulutusvero, joka on tarkoitettu vyörytettäväksi tuotteen hintaan sisällytettynä lopullisen kuluttajan maksettavaksi. Arvonlisäverotuksen tulee kattaa kaikki kulutus, mutta vain yhteen kertaan. Tutkielman tavoitteena on selvittää, toteutuuko tämä tavoite vientikaupassa. Tutkielman punaisena lankana on seurata AVL 70.1 §:n 1-4 kohtien verottomuuden edellytykset täyttävän, verottomana yhteisön ulkopuolelle vietävän, kulutukseen tarkoitetun tavaran kulkua tullin valvonnassa ns. kolmannesta maasta olevan kuluttajan käteen niin, että tuote sisältää arvonlisäveron mutta että se ei jää piilevänä verona rasittamaan yhteisömaasta, tässä Suomesta, lähteneen tavaran myyjää.
Tutkielma pyrkii valottamaan vientikauppatapahtumaa paitsi arvonlisäverotuksen, myös tullilainsäädännön näkökulmasta. Tästä syystä EY-oikeudella on merkittävä asema tutkimuksessa, varsinkin sen arvonlisäverolain tulkintaan vaikuttavan merkityksen vuoksi.
Tutkimuksen tarkastelutapa on oikeusdogmaattinen ja pyrkii valottamaan voimassa olevan oikeuden sisältöä. Oman ominaispiirteensä tutkielmaan antaa periaatelähtöinen näkökulma. Oikeuskirjallisuus muodostaa tutkimuksen keskeisen lähdeaineiston. Tärkeimpiä lähdeteoksia ovat erityisesti Pikkujämsän väitöskirja, Oikeusperiaatteet ja arvonlisäverotus kiinteistöalalla, Sneckin teos, Tullilainsäädäntö, Tullihallituksen päivityskansio Tullitienviitta ja Melzin tutkimus, Mervärdeskatten rättsliga grunder och problem. Myös Verotus-lehdessä julkaistut artikkelit ovat keskeisessä asemassa.
Keskeinen tutkimustulos on sen toteaminen, että yhdenkertainen arvonlisäverotus toteutuu vientikaupassa. Edelleen tutkimus päätyy toteamaan EY-oikeuden kasvaneen merkityksen kansallisen lain tulkinnassa. Lisäksi tutkimus päätyy toteamaan, että vientimenettelyjen kehittäminen ja kehittyminen ovat avainasemassa vientikauppaan liittyvien väärinkäytösten torjumisessa.
Tutkielma pyrkii valottamaan vientikauppatapahtumaa paitsi arvonlisäverotuksen, myös tullilainsäädännön näkökulmasta. Tästä syystä EY-oikeudella on merkittävä asema tutkimuksessa, varsinkin sen arvonlisäverolain tulkintaan vaikuttavan merkityksen vuoksi.
Tutkimuksen tarkastelutapa on oikeusdogmaattinen ja pyrkii valottamaan voimassa olevan oikeuden sisältöä. Oman ominaispiirteensä tutkielmaan antaa periaatelähtöinen näkökulma. Oikeuskirjallisuus muodostaa tutkimuksen keskeisen lähdeaineiston. Tärkeimpiä lähdeteoksia ovat erityisesti Pikkujämsän väitöskirja, Oikeusperiaatteet ja arvonlisäverotus kiinteistöalalla, Sneckin teos, Tullilainsäädäntö, Tullihallituksen päivityskansio Tullitienviitta ja Melzin tutkimus, Mervärdeskatten rättsliga grunder och problem. Myös Verotus-lehdessä julkaistut artikkelit ovat keskeisessä asemassa.
Keskeinen tutkimustulos on sen toteaminen, että yhdenkertainen arvonlisäverotus toteutuu vientikaupassa. Edelleen tutkimus päätyy toteamaan EY-oikeuden kasvaneen merkityksen kansallisen lain tulkinnassa. Lisäksi tutkimus päätyy toteamaan, että vientimenettelyjen kehittäminen ja kehittyminen ovat avainasemassa vientikauppaan liittyvien väärinkäytösten torjumisessa.