Parantaako ammatillinen työvoimakoulutus maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia? Koulutukseen osallistujina venäläiset, virolaiset ja entisen Neuvostoliiton alueelta tulleet maahanmuuttajanaiset.

Abstract

Tutkielmassa on tarkasteltu sitä, miten ammatillinen työvoimakoulutus parantaa maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia. Tutkielman teossa on lähdetty liikkeelle aineistolähtöisesti. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla kahtatoista ammatilliseen työvoimakoulutukseen osallistuvaa, Venäjältä, Virosta ja entisen Neuvostoliiton alueelta tullutta maahanmuuttajanaista. Heistä osa on inkerinsuomalaisia paluumuuttajia. Haastattelut olivat teemahaastatteluja, joiden aikana keskusteltiin ulkomaalaisten työllistymisvaikeuksista, koulutukseen hakeutumisesta sekä siitä, miten nykyinen kurssi parantaa osallistujan työllistymismahdollisuuksia. Teema-alueet olivat laajoja. Myös haastateltavilla oli mahdollisuus tuoda esiin omia teemoja.

Tutkimusongelmaa on tarkasteltu koulutukseen osallistuvien maahanmuuttajanaisten koettujen koulutuskokemusten ja -vaikutusten kautta. Kyse on siis koulutuksen vaikutuksista ja vaikuttavuudesta. Tässä mielessä tutkielma on myös arviointitutkimus, joskin tutkimuksen päätarkoituksena on ollut tuoda uutta näkökulmaa työvoimakoulutustutkimusten kenttään. Uutena näkökulmana on ensinnäkin tarkastelun kohdistaminen ammatilliseen työvoimakoulutukseen ja toiseksi tarkastelun suorittaminen maahanmuuttajanäkökulmasta. Tutkielmassa on etsitty vastausta erityisesti yhteen koulutuksen tavoitteeseen eli tavoitteeseen parantaa koulutukseen osallistuvien maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia.

Tutkimusaineiston analyysi on tehty koodaamalla. Haastattelujen aikaiset teemat on hylätty ja aineistoa on tarkasteltu yhtenä kokonaisuutena. Koodauksen avulla aineistosta syntyneitä luokkia ja luokkien välisiä suhteita on tulkittu. Tulkintojen rinnalla on käytetty lisäaineistona muutamia muita ilmiöalueeseen liittyviä tutkimuksia ja niiden tuloksia, joita on verrattu ensisijaista aineistoa vasten.

Haastateltavat kokevat ammatillisen työvoimakoulutuksen parantavan heidän työllistymismahdollisuuksiaan juuri niillä alueilla, joita työnantajien koetaan arvostavan ulkomaalaisissa työnhakijoissa. Koulutusta pidetään parhaimpana keinona maahanmuuttajalle parantaa työmarkkina-asemaa. Koulutuksen aikana kielitaito paranee ja ammattitaito kehittyy. Työharjoittelun kautta saadaan työkokemusta, tietoutta suomalaisista yrityksistä ja hyödyllisiä kontakteja työnantajiin. Koulutuksessa yksilö kehittyy niin ammattilaisena kuin ihmisenä. Ennen kaikkea koulutuksen koetaan parantavan työllistymistä koulutuksesta saatavien muodollisten pätevyyksien eli tutkintojen ja todistusten kautta. Koulutus ei kuitenkaan takaa työpaikkaa, koska työnsaantiin vaikuttavat monet muutkin työnhakijasta riippumattomat tekijät, kuten yleinen työmarkkinatilanne, hakijan ikä ja etninen tausta. Maahanmuuttajien tie työelämään on pitkä; usein työnhakua edeltää lukuisten kurssien suorittaminen. Maahanmuuttajan yksilölliset koulutustarpeet tulisikin huomioida entistä paremmin, jotta työhön hakeutumista voitaisiin nopeuttaa.