Tarinat ovat tuolla jossain. Aamulehden nuoren uutistoimittajasukupolven käsityksiä tarinallisesta uutisjournalismista.
NIKOLA, ELINA (2012)
2012
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-12-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23118
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23118
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee Aamulehden nuoren uutistoimittajasukupolven käsityksiä tarinallisesta uutisjournalismista. Tutkielmassa selvitetään, miten tarinallinen uutisjournalismi suhteutuu toimittajien työhön ja miten toimittajat käsittävät tarinallisuuden paikan laajemmin journalismin kentällä. Tutkielma liittyy uutis- ja työntutkimukseen, journalismin kriisiin ja affektiiviseen käänteeseen.
Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka tieteenfilosofiset juuret löytyvät sosiaalisesta konstruktionismista. Tutkielmassa analysoidaan haastateltavien puhetapoja ja tapaa esittää tutkittavaa ilmiötä. Aineistona on viisi vuosina 2010–2011 tehtyä teemahaastattelua. Kaikki haastatellut toimittajat työskentelivät tutkimuksen tekohetkellä Aamulehden uutistoimituksessa.
Tutkielmassa selvitetään, minkälaisia käsityksiä toimittajilla on uutisten tarinallisuudesta, sanomalehdestä tarinankerronnan välineenä ja omasta kirjoittamis- ja tiedonhankintaprosessistaan. Toiseksi selvitetään, millaisten puhetapojen kautta toimittajat jäsentävät kokemuksiaan ja ajatuksiaan tarinallisesta journalismista. Kolmanneksi osittain deduktiivisen, eli teoriaan pohjaavan, päättelyn avulla aineistoa tarkastellaan viiden näkökulman kautta, jotka ovat tiedonvälitys, tunteet, viihde, kaupallisuus ja yhteiskunnallinen toiminta.
Tutkielmasta käy ilmi, että toimittajat näkivät tarinallisuuden vaihtoehdoksi perinteiselle tavalle kirjoittaa uutisia. Tarinallisuutta ei pidetty itseisarvona, vaan keinona toteuttaa journalismin tehtäviä. Perinteisen tiedonvälitystehtävän lisäksi tärkeänä pidettiin tunteiden herättämistä, lukijoiden viihdyttämistä ja kansalaisuuden tukemista. Lisäksi tarinallisuus nähtiin keinona pärjätä mediamarkkinoilla. Kiinnostavaa analyysin tuloksissa oli erityisesti myönteinen suhtautuminen tunteisiin ja viihteeseen, jotka nähtiin myös yhteiskunnallisesti merkittävinä osina journalismia. Yhteiskunnan tiukka jaottelu esteettiseen ja poliittiseen vaikuttaisi ainakin Aamulehden nuoren uutistoimittajasukupolven osalta höllentyneen.
Viime kädessä tarinallisuutta pidettiin tärkeänä osana journalismia siksi, että sen avulla katsottiin pystyttävän palvelemaan paremmin lukijoita. Viime vuosina lukijalähtöisyys on noussut yleisesti toimitustyön lähtökohdaksi, vaikka sen avulla voidaan perustella hyvin monenlaisia journalismin tekemisen tapoja ja tavoitteita.
Asiasanat:journalismi kerronta muutos narratiivisuus toimittajat tunteet uutiset
Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka tieteenfilosofiset juuret löytyvät sosiaalisesta konstruktionismista. Tutkielmassa analysoidaan haastateltavien puhetapoja ja tapaa esittää tutkittavaa ilmiötä. Aineistona on viisi vuosina 2010–2011 tehtyä teemahaastattelua. Kaikki haastatellut toimittajat työskentelivät tutkimuksen tekohetkellä Aamulehden uutistoimituksessa.
Tutkielmassa selvitetään, minkälaisia käsityksiä toimittajilla on uutisten tarinallisuudesta, sanomalehdestä tarinankerronnan välineenä ja omasta kirjoittamis- ja tiedonhankintaprosessistaan. Toiseksi selvitetään, millaisten puhetapojen kautta toimittajat jäsentävät kokemuksiaan ja ajatuksiaan tarinallisesta journalismista. Kolmanneksi osittain deduktiivisen, eli teoriaan pohjaavan, päättelyn avulla aineistoa tarkastellaan viiden näkökulman kautta, jotka ovat tiedonvälitys, tunteet, viihde, kaupallisuus ja yhteiskunnallinen toiminta.
Tutkielmasta käy ilmi, että toimittajat näkivät tarinallisuuden vaihtoehdoksi perinteiselle tavalle kirjoittaa uutisia. Tarinallisuutta ei pidetty itseisarvona, vaan keinona toteuttaa journalismin tehtäviä. Perinteisen tiedonvälitystehtävän lisäksi tärkeänä pidettiin tunteiden herättämistä, lukijoiden viihdyttämistä ja kansalaisuuden tukemista. Lisäksi tarinallisuus nähtiin keinona pärjätä mediamarkkinoilla. Kiinnostavaa analyysin tuloksissa oli erityisesti myönteinen suhtautuminen tunteisiin ja viihteeseen, jotka nähtiin myös yhteiskunnallisesti merkittävinä osina journalismia. Yhteiskunnan tiukka jaottelu esteettiseen ja poliittiseen vaikuttaisi ainakin Aamulehden nuoren uutistoimittajasukupolven osalta höllentyneen.
Viime kädessä tarinallisuutta pidettiin tärkeänä osana journalismia siksi, että sen avulla katsottiin pystyttävän palvelemaan paremmin lukijoita. Viime vuosina lukijalähtöisyys on noussut yleisesti toimitustyön lähtökohdaksi, vaikka sen avulla voidaan perustella hyvin monenlaisia journalismin tekemisen tapoja ja tavoitteita.
Asiasanat:journalismi kerronta muutos narratiivisuus toimittajat tunteet uutiset