Rihmasto, vaihtoehtoisuus ja valta. Pienilevikkiset kirjallisuuslehdet suomalaisessa kirjallisuusmaailmassa.

Abstract

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani pienilevikkisiä kirjallisuuslehtiä osana suomalaista kirjallisuusmaailmaa. Käsitteellistän kirjallisuuslehdet osaksi kulttuurista rihmastoa, jossa asiat, ihmiset ja tahot yhdistyvät toisiinsa ennustamattomin ja maanalaisin kytköksin. Rihmaston käsite on peräisin ranskalaisfilosofeilta Gilles Deleuzelta ja Felix Guattarilta. Tutkielmani sijoittuu tiedotusopin ja kirjallisuustieteen välimaastoon. Tiedotusopin puolelta lähelle tutkimustani liukuu vaihtoehtomedian tutkimus, kirjallisuustieteen puolelta taas kirjallisuussosiologia.

Tutkimusaineistoni koostuu kuuden kirjallisuuslehden päätoimittajien teemahaastatteluista, haastateltavien täyttämistä kyselylomakkeista ja lehtien tilaajarekisteritiedoista. Mukana olevat lehdet ovat Kerberos, Kirjo, Lumooja, Nuori Voima, Särö ja Tuli&Savu. Aineiston avulla etsin vastausta kysymyksiin, millaiseen rihmastoon pienilevikkiset kirjallisuuslehdet kytkeytyvät, miten nuo kytkökset syntyvät, mitkä ovat lehtien kulttuuriset tehtävät ja millaista valtaa lehdet käyttävät kirjallisuusinstituutiossa. Pohdin myös vaihtoehtoisuuden käsitettä suhteessa kirjallisuuslehtiin.

Kirjallisuuslehtiä ei ole Suomessa juuri tutkittu, joten tutkielmani on alalla eräänlainen pioneerityö. Tutkimushaastattelujani voi pitää asiantuntijahaastatteluina, joissa keskiössä on tiedon tuottaminen valitusta aiheesta. Yksi tutkielmani tavoitteista on kerätä tietoa siitä, millaisissa oloissa kirjallisuuslehtiä Suomessa toimitetaan ja mitkä ovat niiden tekemisen käytännöt ja tavoitteet. Tämä on tärkeää, koska vastaavaa tietoa ei ole muualta saatavana.

Analyysini jakaantuu kahteen osaan, joista ensimmäisessä erittelen kirjallisuuslehtien rihmastoa ja toisessa pohdin vallan dynamiikkaa rihmastossa. Tutkimukseni pohjalta väitän, että pienilevikkisilläkin kirjallisuuslehdillä on valtaa vaikuttaa kirjallisuuden kehittymiseen Suomessa. Vaikka lehdet ovat medioina vaihtoehtoisia, ne toimivat kirjallisuusmaailman keskiössä. Lehtien tilaajarekisteritiedoista selviää, että tilaajien joukossa on paljon kustantamoita, tiedotusvälineiden toimituksia, kirjailijoita ja muita kirjallisuusmaailman vaikuttajia. Kirjallisuuslehdillä on valtaa vaikuttaa päätöksentekijöihin, eli lehdet käyttävät kirjallisuusmaailmassa asiantuntijavaltaa. Kirjallisuuslehdet myös julkaisevat uusien lahjakkaiden kirjoittajien tekstejä, ja voivat näin auttaa heitä eteenpäin kirjallisella uralla. Katson, että tutkimuksen lehdistä suurinta valtaa kirjallisuusmaailmassa käyttävät Tuli&Savu ja Nuori Voima.

Tutkielman lopuksi pohdin, millaisen metaforisen mallin avulla kirjallisuusmaailmaan kuuluva valtadynamiikka ja rihmastomaisuus voitaisiin yhdistää. Päädyn ehdottamaan metaforaa, jossa rihmastomaisuus yhdistyy juuristomaisuuteen.