YALE-STRATEGIA TYÖELÄKELAITOSTEN SIJOITUSTOIMINNASSA
OJALA, HENRIKKI (2012)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
OJALA, HENRIKKI
2012
Yrityksen taloustiede, laskentatoimi - Accounting and Finance
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
Hyväksymispäivämäärä
2012-06-19Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena oli selvittää Yale-mallina tunnetun sijoitusstrategian soveltuvuutta suomalaisten työeläkelaitosten sijoitustoimintaan. Työeläkeyhtiöt ovat kotimaan mittakaavassa suuria sijoittajia. Yhtiöt sijoittavat suomalaisten kansallisomaisuutta ja varoilla on merkitystä jokaisen suomalaisen kannalta. Sijoitustoiminnan tuotoilla on merkittävä rooli eläkejärjestelmän toimivuuden turvaamiseksi.
Globaali ja osin ennakoimaton finanssikriisi alkoi vuonna 2008. Vaikka merkit heikentyvästä suhdanteesta oli ollut ilmoilla jo pitkään, ajautui koko maailma vakaviin talousongelmiin. Varallisuusarvot romahtivat nopeasti ja myös työeläkeyhtiöt ajautuivat sijoitustoiminnassaan vakavaraisuusongelmiin.
Yalen yliopiston tukisäätiö kehitti 1980-luvulta alkaen sijoitusstrategiaa joka hyödyntää laajasti eri pääomaluokkien välistä hajautushyötyä. Tälle strategialle on ominaista epälikvidien sijoitusten suosiminen, tiukka kurinalaisuus sijoitustoiminnassa ja pitkäaikaisiksi tehtävät sijoitukset. Strategialla on vahva performanssi viime vuosikymmeneltä
Tutkielmassa selvitettiin soveltuuko Yale-malli työeläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan strategiaksi ja saavutetaanko sillä suhteellisesti parempi sijoitustuottojen taso verrattuna nykyisiin strategioihin. Taustalla vaikutti erityisesti havainto siitä, että sijoitustoiminnassa hajauttaminen suoritetaan perinteisesti vain osakkeiden ja korkojen välillä.
Tutkimuksen keskeisinä tuloksina havaittiin, että Yale-mallin suosimat epälikvidit sijoituskohteet ajoivat strategian finanssikriisin yhteydessä likviditeettikriisiin ja sijoitustotot romahtivat. Tutkimuksessa havaittiin myös, että palautuminen kriisistä on ollut nopeaa. Pääomaluokat käyttäytyvät shokki tilanteissa eri tavoin. Pääomaluokkien käyttäytymisen tunnistaminen on siten keskeistä tuoton aikaansaamiseksi.
Avainsanat: Yale-malli, työeläkelaitos, sijoitustoiminta, vaihtoehtoiset sijoitukset, finanssikriisi
Globaali ja osin ennakoimaton finanssikriisi alkoi vuonna 2008. Vaikka merkit heikentyvästä suhdanteesta oli ollut ilmoilla jo pitkään, ajautui koko maailma vakaviin talousongelmiin. Varallisuusarvot romahtivat nopeasti ja myös työeläkeyhtiöt ajautuivat sijoitustoiminnassaan vakavaraisuusongelmiin.
Yalen yliopiston tukisäätiö kehitti 1980-luvulta alkaen sijoitusstrategiaa joka hyödyntää laajasti eri pääomaluokkien välistä hajautushyötyä. Tälle strategialle on ominaista epälikvidien sijoitusten suosiminen, tiukka kurinalaisuus sijoitustoiminnassa ja pitkäaikaisiksi tehtävät sijoitukset. Strategialla on vahva performanssi viime vuosikymmeneltä
Tutkielmassa selvitettiin soveltuuko Yale-malli työeläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan strategiaksi ja saavutetaanko sillä suhteellisesti parempi sijoitustuottojen taso verrattuna nykyisiin strategioihin. Taustalla vaikutti erityisesti havainto siitä, että sijoitustoiminnassa hajauttaminen suoritetaan perinteisesti vain osakkeiden ja korkojen välillä.
Tutkimuksen keskeisinä tuloksina havaittiin, että Yale-mallin suosimat epälikvidit sijoituskohteet ajoivat strategian finanssikriisin yhteydessä likviditeettikriisiin ja sijoitustotot romahtivat. Tutkimuksessa havaittiin myös, että palautuminen kriisistä on ollut nopeaa. Pääomaluokat käyttäytyvät shokki tilanteissa eri tavoin. Pääomaluokkien käyttäytymisen tunnistaminen on siten keskeistä tuoton aikaansaamiseksi.
Avainsanat: Yale-malli, työeläkelaitos, sijoitustoiminta, vaihtoehtoiset sijoitukset, finanssikriisi