"Ympäristökasvatus on sitä, että tajuaisimme mitä kaikkea luonnossa on" 2.luokkalaiset ympäristökasvatusprojektin osallistujina
JOKINEN, SANNA (2011)
JOKINEN, SANNA
2011
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-12-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22014
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22014
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata toteutettua ympäristökasvatusprojektia ja sen aikana esiin nousseita ilmiöitä ympäristökasvatuksen näkökulmista käsin. Toteutetun ympäristökasvatusprojektin aikana oli tarkoitus samalla havainnoida myös sitä, muuttuivatko oppilaiden ajatukset luontoa ja ympäristöä kohtaan ja miten ne muuttuivat projektin edetessä. Lisäksi tarkoituksena oli tarkastella mitkä tekijät oppilaat kokivat tärkeiksi ympäristökasvatusprojektissa. Toteutettuun ympäristökasvatusprojektiin osallistui kolme erään satakuntalaisen koulun kakkosluokkaa, yhteensä 55 oppilasta ja heidän kolme opettajaansa.
Tutkimuksen teoreettisessa osassa tarkasteltiin ensin ympäristökasvatusta ja kestävää kehitystä, jonka jälkeen ympäristö- ja luonnontietoa sekä ympäristökasvatusta opetussuunnitelmissa maalaiskansakoulun opetussuunnitelmasta nykyiseen voimassaolevaan opetussuunnitelmaan asti sekä sitä, miten ympäristökasvatusta esiintyy alkuopetuksessa. Koska kyseessä oli toteutettu ympäristökasvatusprojekti, tarkasteltiin tutkimuksen teoreettisessa osassa myös projektityöskentelyä.
Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa oli piirteitä myös toimintatutkimuksesta sekä etnografiasta. Tutkimuksen aineiston hankinnassa käytettiin dokumentointia ja osallistuvaa havainnointia, jolloin tutkijan ja tutkittavan kohteen vuorovaikutus muodostui merkittäväksi sekä tutkijalle että tutkittavalle kohteelle. Tutkimuksen aineisto hankittiin ympäristökasvatusprojektin aikana, jolloin oppilaat tuottivat eri aiheista kirjoitelmia. Kirjoitelmat luokiteltiin ja analysoitiin teemoittelun sekä sisällönanalyysin avulla. Lisäksi ympäristökasvatusprojektin aikana kirjoitettiin tutkimuspäiväkirjaa, jonka sisältöä koottiin ympäristökasvatusprojektin suunnittelussa, toteutuksessa ja lopetuksessa. Tutkimuspäiväkirjan muistiinpanoja käytettiin kuvailemaan ja avaamaan tarkemmin toteutetun projektin suunnittelua ja kulkua sekä sen arvioinnissa.
Tutkimus osoitti, että projektioppiminen on hyvä tapa toteuttaa ympäristökasvatusta. Tutkimustuloksista ilmeni, että toteutetun ympäristökasvatusprojektin aikana oppilaat kokivat elämyksiä, joita eivät normaalisti koe. Elämykset eivät kuitenkaan ole mitään erityisiä, vaan jo varpaiden liottaminen vedessä voidaan kokea elämyksenä, jolloin oppilaalle muodostuu muistijälki kokemuksesta. Ympäristökasvatusprojektin edetessä ilmeni myös oppilaiden vieraantuminen luonnosta ja erot oppilaiden luonto- ja ympäristötietoisuudessa vaihtelivat suuresti. Tutkimusaineistosta nousi hyvin selkeästi esiin se, että toteutetun projektin kohokohtia olivat erilaiset retket, joita oppilaat eivät mieltäneet kuuluviksi koulupäivään. Oppilaat suhtautuivat myönteisesti toteutettuun ympäristökasvatusprojektiin, mutta projektia toteutettaessa ilmeni luokilla eritasoista motivaatiota projektia ja sen sisältöä kohtaan.
Asiasanat:ympäristökasvatus, kestävä kehitys, alkuopetus, opetussuunnitelma, projektioppiminen
Tutkimuksen teoreettisessa osassa tarkasteltiin ensin ympäristökasvatusta ja kestävää kehitystä, jonka jälkeen ympäristö- ja luonnontietoa sekä ympäristökasvatusta opetussuunnitelmissa maalaiskansakoulun opetussuunnitelmasta nykyiseen voimassaolevaan opetussuunnitelmaan asti sekä sitä, miten ympäristökasvatusta esiintyy alkuopetuksessa. Koska kyseessä oli toteutettu ympäristökasvatusprojekti, tarkasteltiin tutkimuksen teoreettisessa osassa myös projektityöskentelyä.
Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa oli piirteitä myös toimintatutkimuksesta sekä etnografiasta. Tutkimuksen aineiston hankinnassa käytettiin dokumentointia ja osallistuvaa havainnointia, jolloin tutkijan ja tutkittavan kohteen vuorovaikutus muodostui merkittäväksi sekä tutkijalle että tutkittavalle kohteelle. Tutkimuksen aineisto hankittiin ympäristökasvatusprojektin aikana, jolloin oppilaat tuottivat eri aiheista kirjoitelmia. Kirjoitelmat luokiteltiin ja analysoitiin teemoittelun sekä sisällönanalyysin avulla. Lisäksi ympäristökasvatusprojektin aikana kirjoitettiin tutkimuspäiväkirjaa, jonka sisältöä koottiin ympäristökasvatusprojektin suunnittelussa, toteutuksessa ja lopetuksessa. Tutkimuspäiväkirjan muistiinpanoja käytettiin kuvailemaan ja avaamaan tarkemmin toteutetun projektin suunnittelua ja kulkua sekä sen arvioinnissa.
Tutkimus osoitti, että projektioppiminen on hyvä tapa toteuttaa ympäristökasvatusta. Tutkimustuloksista ilmeni, että toteutetun ympäristökasvatusprojektin aikana oppilaat kokivat elämyksiä, joita eivät normaalisti koe. Elämykset eivät kuitenkaan ole mitään erityisiä, vaan jo varpaiden liottaminen vedessä voidaan kokea elämyksenä, jolloin oppilaalle muodostuu muistijälki kokemuksesta. Ympäristökasvatusprojektin edetessä ilmeni myös oppilaiden vieraantuminen luonnosta ja erot oppilaiden luonto- ja ympäristötietoisuudessa vaihtelivat suuresti. Tutkimusaineistosta nousi hyvin selkeästi esiin se, että toteutetun projektin kohokohtia olivat erilaiset retket, joita oppilaat eivät mieltäneet kuuluviksi koulupäivään. Oppilaat suhtautuivat myönteisesti toteutettuun ympäristökasvatusprojektiin, mutta projektia toteutettaessa ilmeni luokilla eritasoista motivaatiota projektia ja sen sisältöä kohtaan.
Asiasanat:ympäristökasvatus, kestävä kehitys, alkuopetus, opetussuunnitelma, projektioppiminen