Apulaispormestarin oikeudellinen asema ja tehtävät
YLILUOMA, JOONAS (2011)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
YLILUOMA, JOONAS
2011
Kunnallisoikeus - Local Public Law
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
Hyväksymispäivämäärä
2011-11-15Tiivistelmä
Pormestarimalli on ollut vaihtoehto kunnan johtamisjärjestelmäksi vuodesta 2006 lähtien. Mallin eräs piirre on se, että kunta voi melko vapaasti määritellä, miten se pormestarimallinsa toteuttaa. Ensimmäisenä pormestarimallin otti käyttöön Tampere, jossa valittiin luottamushenkilöiden joukosta pormestari ja neljä kokopäivätoimista apulaispormestaria. Tampere onkin ainut kaupunki, jossa on apulaispormestareita.
Tutkimuksessa perehdyn apulaispormestarin oikeudelliseen asemaan ja tehtäviin. Kuntalaki säätää hyvin väljästi apulaispormestarin asemasta ja tehtävistä toteamalla, että niistä säädetään tarkemmin ko. kunnan johtosäännöissä. Näin ollen apulaispormestarilla ei ole varsinaisia kuntalain säätämiä tehtäviä, vaan tehtäväkuva määräytyy tarkemmin poliittisen harkinnan mukaan johtosäännöissä.
Apulaispormestarin ammatillisiksi pätevyysvaatimuksiksi näyttävät muodostuneen samat seikat, kuin varsinaisen pormestarinkin. Apulaispormestarilta odotetaan kunnan talouden, toiminnan ja tehtävien tuntemusta, neuvottelutaitoja, verkostoja sekä johtamiskykyä. Lainsäädäntöön tai kunnan johtosääntöihin ei ole suotavaa kirjata erityisiä pätevyysvaatimuksia apulaispormestarin osalle, vaan on voitava luottaa poliitikkojen harkintakykyyn.
Paras tapa valita apulaispormestari on nykyinen käytäntö, jossa valtuusto valitsee apulaispormestarit. Riittävää perustetta tai painetta apulaispormestarin suoralle kansanvaalille ei ole. Apulaispormestarin asema on huomattavasti heikompi kuin pormestarin, joten jos pormestari valittaisiin suoralla vaalilla, tulisi apulaispormestarin edelleen olla valtuuston valitsema. Sopivimman mittainen toimikausi on nykyinen käytäntö, jossa pormestarit valitaan vaalikaudeksi. Toimikauden sitominen valtuuston toimikauteen antaa jokaiselle valtuustolle oikeuden valita pormestari ja apulaispormestarit.
Tampereella pormestarimalli otettiin käyttöön yhtä aikaa tilaaja-tuottajamallin kanssa. Molemmat mallit ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Apulaispormestareiden avulla tilaaja - tuottajamalliin on saatu kytkettyä vahva poliittinen kontrolli. Apulaispormestarin asema tilaajapuolella on onnistunut ratkaisu ja vaatimuksista huolimatta, hänellä ei pidä olla suoraa vaikutusvaltaa tuottajapuolelle. Toiminen tuottajapuolella heikentäisi koko mallin toimivuutta. Tampereella apulaispormestarin asema rakentuu pitkälti johtamansa lautakunnan ympärille. Hänellä on mahdollisuus perehtyä kokopäiväisesti toimialueensa asioihin. Apulaispormestari antaa viranhaltijoille asioiden valmistelun suuntaviivat. Nämä tekevät hänestä merkittävän poliittisen vallan käyttäjän. Pormestarimallin odotettiin selkeyttävän kunnan johtamista ja tässä apulaispormestari on ollut onnistunut ratkaisu. Apulaispormestarin avulla luottamushenkilöt pystyvät vaikuttamaan entistä paremmin heille kuuluvissa asioissa.
Apulaispormestarin roolissa korostuu vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen merkitys. Apulaispormestarilla on oltava toimivat suhteet esimieheensä pormestariin, johtamaansa lautakuntaan, valtuutettuihin, viranhaltijoihin ja kunnan asukkaisiin. Jos apulaispormestarilta jää puuttumaan toimiva suhde johonkin näistä, niin hänen toimintaedellytyksensä heikkenevät merkittävästi.
Asiasanat:apulaispormestari, kuntajohtaminen, lautakunta, pormestarimalli, valmistelu
Tutkimuksessa perehdyn apulaispormestarin oikeudelliseen asemaan ja tehtäviin. Kuntalaki säätää hyvin väljästi apulaispormestarin asemasta ja tehtävistä toteamalla, että niistä säädetään tarkemmin ko. kunnan johtosäännöissä. Näin ollen apulaispormestarilla ei ole varsinaisia kuntalain säätämiä tehtäviä, vaan tehtäväkuva määräytyy tarkemmin poliittisen harkinnan mukaan johtosäännöissä.
Apulaispormestarin ammatillisiksi pätevyysvaatimuksiksi näyttävät muodostuneen samat seikat, kuin varsinaisen pormestarinkin. Apulaispormestarilta odotetaan kunnan talouden, toiminnan ja tehtävien tuntemusta, neuvottelutaitoja, verkostoja sekä johtamiskykyä. Lainsäädäntöön tai kunnan johtosääntöihin ei ole suotavaa kirjata erityisiä pätevyysvaatimuksia apulaispormestarin osalle, vaan on voitava luottaa poliitikkojen harkintakykyyn.
Paras tapa valita apulaispormestari on nykyinen käytäntö, jossa valtuusto valitsee apulaispormestarit. Riittävää perustetta tai painetta apulaispormestarin suoralle kansanvaalille ei ole. Apulaispormestarin asema on huomattavasti heikompi kuin pormestarin, joten jos pormestari valittaisiin suoralla vaalilla, tulisi apulaispormestarin edelleen olla valtuuston valitsema. Sopivimman mittainen toimikausi on nykyinen käytäntö, jossa pormestarit valitaan vaalikaudeksi. Toimikauden sitominen valtuuston toimikauteen antaa jokaiselle valtuustolle oikeuden valita pormestari ja apulaispormestarit.
Tampereella pormestarimalli otettiin käyttöön yhtä aikaa tilaaja-tuottajamallin kanssa. Molemmat mallit ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Apulaispormestareiden avulla tilaaja - tuottajamalliin on saatu kytkettyä vahva poliittinen kontrolli. Apulaispormestarin asema tilaajapuolella on onnistunut ratkaisu ja vaatimuksista huolimatta, hänellä ei pidä olla suoraa vaikutusvaltaa tuottajapuolelle. Toiminen tuottajapuolella heikentäisi koko mallin toimivuutta. Tampereella apulaispormestarin asema rakentuu pitkälti johtamansa lautakunnan ympärille. Hänellä on mahdollisuus perehtyä kokopäiväisesti toimialueensa asioihin. Apulaispormestari antaa viranhaltijoille asioiden valmistelun suuntaviivat. Nämä tekevät hänestä merkittävän poliittisen vallan käyttäjän. Pormestarimallin odotettiin selkeyttävän kunnan johtamista ja tässä apulaispormestari on ollut onnistunut ratkaisu. Apulaispormestarin avulla luottamushenkilöt pystyvät vaikuttamaan entistä paremmin heille kuuluvissa asioissa.
Apulaispormestarin roolissa korostuu vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen merkitys. Apulaispormestarilla on oltava toimivat suhteet esimieheensä pormestariin, johtamaansa lautakuntaan, valtuutettuihin, viranhaltijoihin ja kunnan asukkaisiin. Jos apulaispormestarilta jää puuttumaan toimiva suhde johonkin näistä, niin hänen toimintaedellytyksensä heikkenevät merkittävästi.
Asiasanat:apulaispormestari, kuntajohtaminen, lautakunta, pormestarimalli, valmistelu