Yleisen kirjaston rooli maahanmuuttajien kotoutumisprosessissa. Esimerkkinä Kouvolan kaupunginkirjasto.
BANG, MARIA (2011)
2011
Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media - Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-03-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21229
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21229
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on tutkia yleisen kirjaston roolia maahanmuuttajien kotoutumisprosessissa. Tutkimuksen yleistavoitteena on selvittää, miten kulttuuri- ja tietoyhteiskuntapoliittisin toimenpitein voidaan edistää maahanmuuttajien kotoutumista. Tutkimuksen teoriaosiossa kartoitetaan, miten kirjastot on huomioitu maahanmuuttajien kotouttamislainsäädännössä. Lisäksi selvitetään, miten kulttuuri- ja tietoyhteiskuntapalveluja on linjattu kohtaamaan maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden tarpeet. Tutkimuksessa selvitetään näiden tavoitteiden toteutumista Kouvolan kaupunginkirjastossa sekä kirjaston henkilökunnan näkemyksiä kirjaston roolista maahanmuuttajien kotoutumisen tukemisessa.
Tutkimuksen empiirinen aineisto koottiin Kouvolan kaupunginkirjaston henkilökunnalle suunnatulla verkkokyselyllä ja pienryhmähaastatteluilla toukokuussa 2010. Tutkimuksessa selvitetään kirjaston henkilökunnan näkemyksiä nykyisistä ja tulevista maahanmuuttajataustaisille asiakkaille suunnatuista kirjastopalveluista. Verkkokyselyyn vastasi 47 ja pienryhmiin osallistui yhteensä 24 kirjaston työntekijää. Empiirinen aineisto kerättiin osana Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa Tietoyhteiskunnan tilat ja sisällöt –hanketta.
Kirjastoilla on potentiaalisesti suuri merkitys maahanmuuttajien kotoutumisprosessissa. Kirjasto voi edistää maahanmuuttajien kotoutumista tarjoamalla muun muassa kielen oppimista tukevaa materiaalia kuten sana- ja oppikirjoja, aineistoa maahanmuuttajien äidinkielellä sekä tiloja opiskeluun. Myös tietoyhteiskuntavalmiuksien oppiminen on keskeinen osa onnistunutta kotoutumista. Lisäksi kirjasto voi tarjota maahanmuuttajille työ- tai harjoittelupaikkoja sekä edistää ymmärrystä maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä.
Tutkimustuloksissa käy ilmi, että kirjastopalveluilla voidaan edistää maahanmuuttajien kotoutumista sekä muokkaamalla kirjaston peruspalveluja maahanmuuttajat huomioiviksi että järjestämällä tarvittavia erityispalveluja. Palvelujen toteuttamista vaikeuttivat niukat resurssit ja ajoittain myös tietämättömyys ja varaukselliset asenteet. Kirjaston työntekijät tiedostivat esimerkiksi kirjaston aineistovalikoiman ja tiedotuksen puutteet. Maahanmuuttajien työllistämiseen kirjastossa suhtauduttiin ristiriitaisesti. Kirjaston henkilökunnasta enemmistö toivoi saavansa koulutusta monikulttuurisuuden kohtaamiseen.
Asiasanat:maahanmuuttajat, kirjastot, monikulttuurisuus, kotouttaminen
Tutkimuksen empiirinen aineisto koottiin Kouvolan kaupunginkirjaston henkilökunnalle suunnatulla verkkokyselyllä ja pienryhmähaastatteluilla toukokuussa 2010. Tutkimuksessa selvitetään kirjaston henkilökunnan näkemyksiä nykyisistä ja tulevista maahanmuuttajataustaisille asiakkaille suunnatuista kirjastopalveluista. Verkkokyselyyn vastasi 47 ja pienryhmiin osallistui yhteensä 24 kirjaston työntekijää. Empiirinen aineisto kerättiin osana Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa Tietoyhteiskunnan tilat ja sisällöt –hanketta.
Kirjastoilla on potentiaalisesti suuri merkitys maahanmuuttajien kotoutumisprosessissa. Kirjasto voi edistää maahanmuuttajien kotoutumista tarjoamalla muun muassa kielen oppimista tukevaa materiaalia kuten sana- ja oppikirjoja, aineistoa maahanmuuttajien äidinkielellä sekä tiloja opiskeluun. Myös tietoyhteiskuntavalmiuksien oppiminen on keskeinen osa onnistunutta kotoutumista. Lisäksi kirjasto voi tarjota maahanmuuttajille työ- tai harjoittelupaikkoja sekä edistää ymmärrystä maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä.
Tutkimustuloksissa käy ilmi, että kirjastopalveluilla voidaan edistää maahanmuuttajien kotoutumista sekä muokkaamalla kirjaston peruspalveluja maahanmuuttajat huomioiviksi että järjestämällä tarvittavia erityispalveluja. Palvelujen toteuttamista vaikeuttivat niukat resurssit ja ajoittain myös tietämättömyys ja varaukselliset asenteet. Kirjaston työntekijät tiedostivat esimerkiksi kirjaston aineistovalikoiman ja tiedotuksen puutteet. Maahanmuuttajien työllistämiseen kirjastossa suhtauduttiin ristiriitaisesti. Kirjaston henkilökunnasta enemmistö toivoi saavansa koulutusta monikulttuurisuuden kohtaamiseen.
Asiasanat:maahanmuuttajat, kirjastot, monikulttuurisuus, kotouttaminen