Perhetukien merkitys pienten lasten perheille - Miten vanhemmat kertovat perhetukien vaikuttavan kotiin jäämiseen?
LEHMUSKALLIO, MERI-TUULI (2010)
LEHMUSKALLIO, MERI-TUULI
2010
Sosiaalipolitiikka - Social Policy
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-12-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21037
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21037
Tiivistelmä
Tutkielmani käsittelee pienten lasten vanhempien käsityksiä perhetukien merkityksistä sekä heidän perustelujaan omille valinnoilleen perhetukien käyttöön tai käyttämättä jättämiseen liittyen. Tutkielmassa tarkastellaan myös vanhempien näkemyksiä siitä, miten perhetuet vaikuttavat vanhempien kotiin jäämiseen ja heidän taloudelliseen tilanteeseensa. Erityisenä mielenkiinnon kohteena tutkielmassa on pidetty kuntalisän osuutta perhetukien kerrotuissa merkityksissä ja vaikutuksissa.
Tutkimusaineisto on kerätty vantaalaisten pienten lasten vanhempien teemahaastatteluilla. Kriteerinä oli, että perheissä oli haastattelua edeltäneen vuoden vaihteessa alle kaksivuotias lapsi. Vanhempien haastattelut tehtiin teemahaastattelumenetelmällä, ja tutkimusmetodina käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että Suomessa lastenhoidon tuet ovat muihin Pohjoismaihin nähden matalia, mutta Suomessa kotihoidon aika on huomattavasti pidempi kuin naapurimaissa. Lisäksi lastenhoidon tukeminen kattaa Suomessa kaikki pienten lasten päivähoitomuodot. Useissa lähteissä katsotaan Suomen kotihoidon tuen kuitenkin haittaavan naisten työllistymistä ja vaikuttavan negatiivisesti sukupuolten väliseen tasa-arvoon erityisesti työuriin liittyen. Pienten lasten äitien käyttäessä huomattavasti suuremman osan perhevapaista kuin isät kohdistuu tukien aiheuttama taloudellinen rasitus erityisesti naisiin ja naisvaltaisille aloille. Isien osallistumista lastensa hoitoon yritetään Suomessa kuitenkin lisätä erityisesti isille suunnatuilla etuuksilla.
Perhetuet, joiden määrä muotoutuu perheen koon ja palkkatulojen mukaan, olivat merkittävä tulonlähde kotona hoidettavien pienten lasten perheille. Vanhemmat pitivät kuntalisän saamista positiivisena merkkinä kunnan perhepolitiikasta. Yksittäisen tuen määrää merkittävämpi tekijä oli eri tukien ja tulojen yhteenlaskettu summa. Kaikki aineiston vanhemmat olivat sitä mieltä, että perhetukien tulisi olla korkeammat. Suuressa osassa perheistä toinen vanhempi oli kotona lastensa kanssa niin kauan kuin perheen varat riittivät. Tämä tarkoittaa siis sitä, että tukien määrä vaikutti monissa perheissä myös kotonaolon pituuteen. Niille, joille kotihoito oli erityisesti arvovalinta, tukien suuruuden merkitys oli vähäisempi eikä vaikuttanut samalla tavalla kotonaolon pituuteen kuin niillä, jotka pitivät päivähoitoa hyvänä vaihtoehtona pienille lapsille.
Asiasanat: Perhetuki, kotihoidon tuki, lapsiperhe, kuntalisä, vanhemmat
Tutkimusaineisto on kerätty vantaalaisten pienten lasten vanhempien teemahaastatteluilla. Kriteerinä oli, että perheissä oli haastattelua edeltäneen vuoden vaihteessa alle kaksivuotias lapsi. Vanhempien haastattelut tehtiin teemahaastattelumenetelmällä, ja tutkimusmetodina käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että Suomessa lastenhoidon tuet ovat muihin Pohjoismaihin nähden matalia, mutta Suomessa kotihoidon aika on huomattavasti pidempi kuin naapurimaissa. Lisäksi lastenhoidon tukeminen kattaa Suomessa kaikki pienten lasten päivähoitomuodot. Useissa lähteissä katsotaan Suomen kotihoidon tuen kuitenkin haittaavan naisten työllistymistä ja vaikuttavan negatiivisesti sukupuolten väliseen tasa-arvoon erityisesti työuriin liittyen. Pienten lasten äitien käyttäessä huomattavasti suuremman osan perhevapaista kuin isät kohdistuu tukien aiheuttama taloudellinen rasitus erityisesti naisiin ja naisvaltaisille aloille. Isien osallistumista lastensa hoitoon yritetään Suomessa kuitenkin lisätä erityisesti isille suunnatuilla etuuksilla.
Perhetuet, joiden määrä muotoutuu perheen koon ja palkkatulojen mukaan, olivat merkittävä tulonlähde kotona hoidettavien pienten lasten perheille. Vanhemmat pitivät kuntalisän saamista positiivisena merkkinä kunnan perhepolitiikasta. Yksittäisen tuen määrää merkittävämpi tekijä oli eri tukien ja tulojen yhteenlaskettu summa. Kaikki aineiston vanhemmat olivat sitä mieltä, että perhetukien tulisi olla korkeammat. Suuressa osassa perheistä toinen vanhempi oli kotona lastensa kanssa niin kauan kuin perheen varat riittivät. Tämä tarkoittaa siis sitä, että tukien määrä vaikutti monissa perheissä myös kotonaolon pituuteen. Niille, joille kotihoito oli erityisesti arvovalinta, tukien suuruuden merkitys oli vähäisempi eikä vaikuttanut samalla tavalla kotonaolon pituuteen kuin niillä, jotka pitivät päivähoitoa hyvänä vaihtoehtona pienille lapsille.
Asiasanat: Perhetuki, kotihoidon tuki, lapsiperhe, kuntalisä, vanhemmat