"Mielikuvitusta... tarkkaa näköä, että huomaa asian." : 7-13-vuotiaat lapset tutlkitsevat populaarikuvaa
MÄNTYLÄ-KONTKANEN, VERONICA; SAARELA, ANNIKA (1997)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
MÄNTYLÄ-KONTKANEN, VERONICA
SAARELA, ANNIKA
1997
Kasvatustiede, opettajankoulutus - Education, Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
1997Tiivistelmä
Tutkimuksemme selvitti kuvasemiotiikan soveltuvuutta lasten populaarikuvien tarkasteluun. Tutkimuksmme teoreettinen osa käsittelee kulttuurisena viitekehyksenä postmodernismia ja populaarikulttuuria sekä semiotiikkaa menetelmäämme tukien. Kuvantulkitsijasta kertovat teorian osat kuvakokemus sekä kulttuurinen luku- ja kirjoitustaito. Teoriassa mediakasvatuksen osuus luo siltaa tutkimuksen lähestyessä käytännön opetustyötä.Keräsimme tutkimusianeiston Hämeenlinnassa, Myllymäen ala-asteella, kahdessa eri vaiheessa keväällä 1996. Teetimme 122 oppilaalle kuva-analyysin avoimien kyselylomakkeiden avulla. Kuva-analyysin perusteella valitsimme 15 oppilasta teemahaastatteluun. Tutkimukseen osallistuneet lapset olivat iältään 7-13-vuotiaita. Tutkimuskuvina käytimme populaarikuvien edustajina kahta still-mainoskuvaa sekä haastattelutilanteessa kahta mainoskuvakuvaparia. Tutkimuskuvat edustivat kahta eri mainonnan lajia: mielikuvapohjaista sekä surrealistista mainoskuvaa. Saatua aineistoa tarkastelimme kvalitatiivisen reseptioanalyysin avulla.Sekä kuva-analyysillä saadun aineiston että teorian pohjalta muodostimme kuusi kuvantulkinnan tasoa, jotka syvenivät kolmella ulottuvuudella. Esittelimme kuvantulkinnan eri tasot määrittelemällä tasojen nimet sekä kuvailemalla eri kuvantulkinnan tasoja lasten antamien merkitysten, kuvakokemuksien sekä taustalla vaikuttavan mediamaiseman avulla. Tutkimuksen perusteella voimme ymmärtää lasten kuvantulkinnan kehityksen yksilöllisenä prosessina, joka ei kehity edeten systemaattisesti kaikkien kuuden kehitystason kautta. Toisaalta lapsen kyky tulkita kuvaa saattoi kehittyä jo teemahaastattelussa kuvaa tulkittaessa uudelleen.Tulokset osoittavat, että kuvantulkinnan ensimmäisellä perustasolla lasten kuvan tulkinta noudattaa eri kulttuureille yhteistä ja kuvasidonnaista tulkintaa. Toisella ulottuvuudella kuvan tulkinta on kulttuurisidonnaisesti odotettua, kerronnallista tai harvinaisempaa minäkeskeistä tulkintaa. Syvimmällä ulottuvuudella lasten tulkintoja muovasivat kulttuuriset myytit sekä symbolisten merkitysten haku. Lapset pääsivät tulkinnoissaan ulos kuvasta sekä havainnoivat ja elivät rikkaasti mediamaisemassa.Tutkimuksemme osoitti kuvasemiotiikan soveltuvan lasten populaarikuvan tarkasteluun, antaen käsitteitä merkityksenannon problematiikkaan. Kulttuurinen lähtökohta avaa näkymiä mediamaiseman vaikuttavuudesta sekä uuslukutaidon merkityksestä mediakasvatuksen arkeen.Asiasanat: mainokset - tulkinta - lapset, kuvat - vastaanotto, populaarikulttuuri - vastaanotto, viestintäkasvatus