Sosiaalisen vertailun yhteys negatiivisiin tunteisiin ja sisäryhmän suosimiseen
HEIKKINEN, MIRA (2008)
HEIKKINEN, MIRA
2008
Psykologia - Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18760
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18760
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkittiin sosiaalisen vertailun yhteyttä negatiivisiin tunteisiin ja käyttäytymiseen sekä sisäryhmän suosimiseen. Tutkimus toteutettiin niin, että sillä pyrittiin
toistamaan Whiten, Langerin, Yarivin ja Welchin (2006) tekemä sosiaalisen vertailun negatiivisia seurauksia koskeva tutkimus Suomessa.
Tutkimus koostui kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tutkittiin sosiaalisen vertailun yhteyttä negatiivisiin tunteisiin ja käyttäytymiseen. Tutkimuksen toisessa osassa tutkittiin sosiaalisen vertailun yhteyttä sisäryhmän suosimiseen ja työtyytyväisyyteen. Alkuperäistutkimuksesta poiketen tässä tutkimuksessa tutkittiin myös sosiaalisen vertailun ja sisäryhmän suosimisen yhteyttä
hyvinvointiin.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin samoja itsearviointiin perustuvia kyselylomakkeita kuin alkuperäistutkimuksessa. Tutkimuksen ensimmäiseen osaan osallistui 66 aikuista, joista 29 oli naisia ja 37 miehiä. Tutkimuksen toiseen osaan osallistui 23 poliisia, joista 7 oli naisia ja 16 miehiä.
Ensimmäisen osatutkimuksen mukaan sosiaalisen vertailun esiintymistiheys ennusti negatiivisia tunteita ja käyttäytymistä. Ne, jotka vertasivat itseään usein muihin, kokivat enemmän kateutta, syyllisyyttä, puolustuskannalla olemista, katumusta, täyttymättömien halujen olemassaoloa sekä asioiden lykkäämistä myöhemmäksi. Itsetunto ei ollut yhteydessä negatiivisiin tunteisiin eikä käyttäytymiseen, mutta se oli yhteydessä hyvinvointiin.
Toisen osatutkimuksen mukaan sosiaalisen vertailun yhteys sisäryhmän suosimiseen oli marginaalinen. Itsetunnon havaittiin olevan yhteydessä työtyytyväisyyteen ja hyvinvointiin, mutta se ei ollut yhteydessä sisäryhmän suosimiseen. Huomattavaa oli, että tässä poliiseista koostuvassa ryhmässäkin, sosiaalinen vertailu oli yhteydessä negatiivisiin tunteisiin ja käyttäytymiseen, mutta itsetunto ei ollut. Tämä entisestään vahvistaa käsitystä sosiaalisen vertailun negatiivisista seurauksista.
ASIASANAT: sosiaalinen vertailu, negatiiviset tunteet, sisäryhmän suosiminen, itsetunto, työtyytyväisyys, hyvinvointi
toistamaan Whiten, Langerin, Yarivin ja Welchin (2006) tekemä sosiaalisen vertailun negatiivisia seurauksia koskeva tutkimus Suomessa.
Tutkimus koostui kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tutkittiin sosiaalisen vertailun yhteyttä negatiivisiin tunteisiin ja käyttäytymiseen. Tutkimuksen toisessa osassa tutkittiin sosiaalisen vertailun yhteyttä sisäryhmän suosimiseen ja työtyytyväisyyteen. Alkuperäistutkimuksesta poiketen tässä tutkimuksessa tutkittiin myös sosiaalisen vertailun ja sisäryhmän suosimisen yhteyttä
hyvinvointiin.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin samoja itsearviointiin perustuvia kyselylomakkeita kuin alkuperäistutkimuksessa. Tutkimuksen ensimmäiseen osaan osallistui 66 aikuista, joista 29 oli naisia ja 37 miehiä. Tutkimuksen toiseen osaan osallistui 23 poliisia, joista 7 oli naisia ja 16 miehiä.
Ensimmäisen osatutkimuksen mukaan sosiaalisen vertailun esiintymistiheys ennusti negatiivisia tunteita ja käyttäytymistä. Ne, jotka vertasivat itseään usein muihin, kokivat enemmän kateutta, syyllisyyttä, puolustuskannalla olemista, katumusta, täyttymättömien halujen olemassaoloa sekä asioiden lykkäämistä myöhemmäksi. Itsetunto ei ollut yhteydessä negatiivisiin tunteisiin eikä käyttäytymiseen, mutta se oli yhteydessä hyvinvointiin.
Toisen osatutkimuksen mukaan sosiaalisen vertailun yhteys sisäryhmän suosimiseen oli marginaalinen. Itsetunnon havaittiin olevan yhteydessä työtyytyväisyyteen ja hyvinvointiin, mutta se ei ollut yhteydessä sisäryhmän suosimiseen. Huomattavaa oli, että tässä poliiseista koostuvassa ryhmässäkin, sosiaalinen vertailu oli yhteydessä negatiivisiin tunteisiin ja käyttäytymiseen, mutta itsetunto ei ollut. Tämä entisestään vahvistaa käsitystä sosiaalisen vertailun negatiivisista seurauksista.
ASIASANAT: sosiaalinen vertailu, negatiiviset tunteet, sisäryhmän suosiminen, itsetunto, työtyytyväisyys, hyvinvointi