Valoa, iloa ja aatteen paloa! Tampereen alakouluissa työskentelevien luokanopettajien työmotivaatio ja sitä tukevat tekijät
RANTAVUORI, LAURA; NYYSSÖNEN, JOHANNA (2008)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
RANTAVUORI, LAURA
NYYSSÖNEN, JOHANNA
2008
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-02Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Tampereen alakouluissa työskentelevien luokanopettajien työmotivaatiota niin sanotun positiivisen psykologian näkökulmasta. Tarkoituksena oli selvittää luokanopettajien työmotivaation tämänhetkinen taso sekä tutkia erityisesti niitä tekijöitä, jotka vahvistavat motivaatiota. Lisäksi tutkitaan työuran eri vaiheissa olevien opettajien käsityksiä ja kokemuksia työmotivaatiosta ja työssä motivoivista tekijöistä. Tutkimuksessa pyritään välillisesti lisäämään opettajien tietoisuutta omaan arkityöhönsä liittyvistä sisäisistä voimavaroista, joiden kautta oma työ tuntuu mielekkäältä ja merkitykselliseltä.
Tutkimusasetelma rakentuu keskeisten, motivaation eri ulottuvuuksia, edustavien motivaatio-tekijöiden varaan. Näitä ovat työn välineelliset tekijät, sisäiset tekijät ja sosiaaliset tekijät. Kyseisiä työmotivaatioon vaikuttavia tekijöitä ja niiden toteutumista opettajan työssä tutkitaan aikaisemmista työmotivaatiotutkimuksista luodun teoreettisen tietämyksen valossa.
Kyseessä on poikkileikkaustutkimus, joka toteutettiin survey-tutkimuksena joulukuussa 2007. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla kyselylomakkeilla. Lomakkeet toimitettiin 170 luokanopettajalle, joista 98 palautti sen täytettynä. Vastausprosentiksi muodostui 57,6 prosenttia. Tutkimusaineisto analysoitiin pääasiallisesti kvantitatiivisten menetelmien avulla. Analysointi kohdistettiin yksittäisiin muuttujiin, koska haluttiin saada yksityiskohtaista informaatiota motivaatioon vaikuttavista tekijöistä.
Tutkimustuloksista selvisi luokanopettajien olevan motivoituneita työhönsä. Heillä oli positiivinen näkemys ammatistaan. Luokanopettajat pitivät työtään mielenkiintoisena ja se tarjosi tarpeeksi vaihtelevuutta ja haasteita. Työ miellettiin erityisen tärkeäksi ja yhteiskunnallisesti merkitykselliseksi. Lähes kaikki opettajat kokivat voivansa oppia uusia asioita ja kehittyä ammatissaan. Luokanopettajien työmotivaation perusta osoittautui pääosin sisäiseksi ja sosiaaliseksi. Eniten tyytymättömyyttä herättivät palkka, työvälineet ja –tilat.
Motivoituneimpia työhönsä olivat määräaikaiset työntekijät, alle 7 vuotta työssä olleet ja toisaalta yli 20 vuotta työssään toimineet opettajat. Tärkeimmiksi työmotivaation lähteeksi nousivat työpaikan hyvä ilmapiiri, varma työpaikka, hyvät suhteet oppilaisiin sekä työtovereihin. Opettajaryhmien välillä erot motiivien arvostuksessa vaihtelivat noviisiopettajien arvostaessa eniten mielenkiintoista työtä, kokeneiden opettajien arvostaessa työpaikan hyvää ilmapiiriä ja asiantuntijaopettajien työn itsenäisyyttä.
Aiemmin opettajien motivaatiotutkimuksissa päähuomio on ollut työuupumuksen ja ikääntyvien opettajien eläkeajatuksien tutkimisessa. Tämä tutkimus tuo uutta tietoa opettajakokemuksen yhteydestä työmotivaatioon ja siihen vaikuttaviin tekijöihin, jotka ovat muodostuneet positiivisen psykologian lähtökohdista. Panostamalla olosuhteisiin, jotka edesauttavat tärkeinä pidettyjen motiivien syntymistä, voidaan suojata opettajien hyvinvointia opetustyön haitallisilta kuormituksilta ja siten edistää työmotivaation syntymistä. Tutkimus monipuolistaa positiivisen näkökulman kautta ymmärrystä opettajien työmotivaatiosta ja sen vaikutuksista opettajiin. Kokeneista opettajista monet elävät oman opettajuutensa suvantovaihetta. Olisi mielenkiintoista tutkia mitkä tekijät löytyvät niiden motiivien taustalta, jotka saavat opettajat innostumaan työstään uudelleen vuosien kokemuksen jälkeen.
Avainsanat: työmotivaatio, motiivi, luokanopettaja, työkokemus
Tutkimusasetelma rakentuu keskeisten, motivaation eri ulottuvuuksia, edustavien motivaatio-tekijöiden varaan. Näitä ovat työn välineelliset tekijät, sisäiset tekijät ja sosiaaliset tekijät. Kyseisiä työmotivaatioon vaikuttavia tekijöitä ja niiden toteutumista opettajan työssä tutkitaan aikaisemmista työmotivaatiotutkimuksista luodun teoreettisen tietämyksen valossa.
Kyseessä on poikkileikkaustutkimus, joka toteutettiin survey-tutkimuksena joulukuussa 2007. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla kyselylomakkeilla. Lomakkeet toimitettiin 170 luokanopettajalle, joista 98 palautti sen täytettynä. Vastausprosentiksi muodostui 57,6 prosenttia. Tutkimusaineisto analysoitiin pääasiallisesti kvantitatiivisten menetelmien avulla. Analysointi kohdistettiin yksittäisiin muuttujiin, koska haluttiin saada yksityiskohtaista informaatiota motivaatioon vaikuttavista tekijöistä.
Tutkimustuloksista selvisi luokanopettajien olevan motivoituneita työhönsä. Heillä oli positiivinen näkemys ammatistaan. Luokanopettajat pitivät työtään mielenkiintoisena ja se tarjosi tarpeeksi vaihtelevuutta ja haasteita. Työ miellettiin erityisen tärkeäksi ja yhteiskunnallisesti merkitykselliseksi. Lähes kaikki opettajat kokivat voivansa oppia uusia asioita ja kehittyä ammatissaan. Luokanopettajien työmotivaation perusta osoittautui pääosin sisäiseksi ja sosiaaliseksi. Eniten tyytymättömyyttä herättivät palkka, työvälineet ja –tilat.
Motivoituneimpia työhönsä olivat määräaikaiset työntekijät, alle 7 vuotta työssä olleet ja toisaalta yli 20 vuotta työssään toimineet opettajat. Tärkeimmiksi työmotivaation lähteeksi nousivat työpaikan hyvä ilmapiiri, varma työpaikka, hyvät suhteet oppilaisiin sekä työtovereihin. Opettajaryhmien välillä erot motiivien arvostuksessa vaihtelivat noviisiopettajien arvostaessa eniten mielenkiintoista työtä, kokeneiden opettajien arvostaessa työpaikan hyvää ilmapiiriä ja asiantuntijaopettajien työn itsenäisyyttä.
Aiemmin opettajien motivaatiotutkimuksissa päähuomio on ollut työuupumuksen ja ikääntyvien opettajien eläkeajatuksien tutkimisessa. Tämä tutkimus tuo uutta tietoa opettajakokemuksen yhteydestä työmotivaatioon ja siihen vaikuttaviin tekijöihin, jotka ovat muodostuneet positiivisen psykologian lähtökohdista. Panostamalla olosuhteisiin, jotka edesauttavat tärkeinä pidettyjen motiivien syntymistä, voidaan suojata opettajien hyvinvointia opetustyön haitallisilta kuormituksilta ja siten edistää työmotivaation syntymistä. Tutkimus monipuolistaa positiivisen näkökulman kautta ymmärrystä opettajien työmotivaatiosta ja sen vaikutuksista opettajiin. Kokeneista opettajista monet elävät oman opettajuutensa suvantovaihetta. Olisi mielenkiintoista tutkia mitkä tekijät löytyvät niiden motiivien taustalta, jotka saavat opettajat innostumaan työstään uudelleen vuosien kokemuksen jälkeen.
Avainsanat: työmotivaatio, motiivi, luokanopettaja, työkokemus