VIISI TARINAA YRITTÄJYYDESTÄ Maahanmuuttajanaisten yrittäjyysidentiteetin rakentuminen

Abstract

Yrittäjyyden lisääminen ja yritteliäs yhteiskunta on nostettu tärkeäksi tavoitteeksi Euroopan unionissa ja kansallisella tasolla Suomessa. Yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatus ovat nousseet kiinnostaviksi aiheiksi myös aikuisten maahanmuuttajien ammatillisessa koulutuksessa, ammatilliseen koulutukseen valmistavassa koulutuksessa, sekä työllistymisessä koulutuksen lopettamisen jälkeen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on saada yrittäjinä Suomessa toimivien maahanmuuttajanaisten äänet kuuluville ja tuoda tätä kautta uusia näkökulmia maahanmuuttajanaisten yrittäjyyteen.

Tutkimuksessa tarkastellaan maahanmuuttajanaisten yrittäjyysidentiteetin rakentumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Ilmiötä tarkastellaan yrittäjyysteorian, identiteettiteorian ja narratiivisuuden viitekehyksessä. Narratiivisuutta käytetään tutkimuksessa metodina ja teoriana. Tavoitteena on pystyä hyödyntämään tuloksia maahanmuuttajien valmistavassa koulutuksessa ja rohkaista maahanmuuttajanaisia toteuttamaan omia unelmiaan yrittäjyyden kautta.

Tutkimuksen tiedonkeruumenetelmänä on ollut narratiivinen haastattelu, jossa viisi maahanmuuttajataustaista naisyrittäjää kertoo yrittäjyystarinansa. Tiedonkeruumenetelmä perustuu käsitykseen siitä, että identiteetti rakentuu tarinoiden avulla. Narratiivinen identiteetti on ihmisen itsensä konstruoima käsitys siitä kuka hän on. Tutkimusaineisto on analysoitu käyttäen narratiivisen aineiston analyysinä Categorical content aineiston lukutapaa, jonka avulla aineistosta löytyi haastateltaville yhteisiä teemoja. Naisyrittäjät halusivat luoda oman todellisuutensa tekemänsä työn kautta. Halu tehdä jotakin omaa nousi tärkeäksi yrittäjyyden määrittäjäksi. Yrittäjyyttä edelsi usein työttömyys, mutta oman yrityksen perustaminen teki mielekkään työn tekemisen mahdolliseksi. Naisyrittäjät olivat rohkeita, sillä.rohkeutta vaati muuttaminen toiseen kulttuuriin ja maahan, eivätkä he myöskään pelänneet riskien ottamista yritystoimintaa käynnistäessään. Yrittäjät olivat valmiita sekä fyysisesti, että henkisesti raskaaseen työhön ja valmiita uhraamaan vapaa-aikaansa yrityksen hyväksi. Oma etninen identiteetti koettiin tärkeäksi ja liiketoimintamahdollisuuksia etsittiin mielellään ”omien parista”, jolloin toimintakulttuuri ja kieli ovat yrittäjille tuttuja. Perheen ja työn yhteensovittaminen ei noussut haastattelujen perusteella ongelmaksi. Kaikilla yrittäjillä oli ollut yksi tai useampi suomalainen kumppani tai yhteyshenkilö apuna yrityksen perustamisvaiheessa, tämä koettiin tärkeänä mahdollisuutena verkostoitua valtaväestön kanssa ja päästä yritystoiminnan alkuun.

Avainsanat

Yrittäjyys, naisyrittäjyys, maahanmuuttajayrittäjyys, identiteetti, narratiivisuus, narratiivinen tutkimus