Viidestoista yö olkikuukkelien kolossa Erisnimet Häräntappoaseen käännöksissä
VAARNASTO-VETTER, HANNA (2007)
2007
Käännöstiede (saksa) - Translation Studies (German)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-05-24
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16857
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16857
Tiivistelmä
Kun teoksen päähenkilö viheltelee suklaasydän tinakuoret ja viittaa Päivänsäteeseen ja menninkäiseen tai neliapilaan ja Virolaisen valtakuntaan, voivat kyseiset lähdekulttuurin erisnimet aiheuttaa toiseen kieleen kääntävälle päänvaivaa. Minkälaiseen ratkaisuun kääntäjä tällöin päätyy? Säilyttääkö kääntäjä erisnimen sellaisenaan, valitseeko sanasanaisen vastineen vai poistaako sen tekstistä? Vai valitseeko kääntäjä aivan toisenlaisen erisnimen, jolloin tekstiin tulee uusia merkityksiä?
Tutkielman tarkoituksena on siis selvittää kulttuurisidonnaisten erisnimien kääntämistä ja verrata niitä ratkaisuja, jotka kolmessa eri kieli- ja kulttuuriyhteisössä työskentelevät kääntäjät ovat tehneet kääntäessään suomenkielisen romaanin erisnimiä. Aineistona on Anna-Leena Härkösen vuonna 1984 ilmestynyt esikoisromaani Häräntappoase ja sen kolme käännösversiota: Antti Jalavan ruotsinnos Tjurdödarvapnet (1985), Carsten Ohlmannin tanskannos Tyrekøllen (1988) ja Regine Pirschelin saksannos Der traurige Skorpion (1989). Tarkastelun kohteeksi valittiin teoksesta 25 erisnimeä tai nimiparia, joista suurin osa on kulttuuriin liittyviä: lauluja, laulajia ja yhtyeitä, sarjakuvahahmoja, televisio-ohjelmia, kirjailijoita ja kaunokirjallisuuden hahmoja. Tutkimus perustuu Ritva Leppihalmeen malliin erisnimien kääntämisestä, mallia on tosin muokattu aineistoon sopivaksi.
Tutkielman selkeimpänä havaintona voidaan pitää saksannoksen yleisimpää strategiaa, erisnimen säilyttämistä: kaksi kolmasosaa erisnimistä on säilynyt samana tai sanasanaisena vastineena. Ruotsinnoksessa ja tanskannoksessa on erisnimen säilyttämistä ja erisnimen muuttamista sen sijaan käytetty miltei tasavertaisesti. Näistä käännösversioista löytyy myös kansainvälisiä ja kreatiivisia käännösvastineita, joita saksannoksessa ei ole lainkaan.
Mielenkiintoisena havaintona voidaan pitää myös sitä, että kulttuurituotteiden nimiä voidaan helposti vaihtaa kohdekielisiksi, kansainvälisiksi tai kreatiivisiksi vastineiksi tai yläkäsitteiksi, mikäli nimillä ei ole tematiikan kannalta merkitystä.
Avainsanat: erisnimen kääntäminen, erisnimi, kulttuurisidonnaisuus, intertekstuaalisuus, Häräntappoase, Anna-Leena Härkönen, 1980-luku
Tutkielman tarkoituksena on siis selvittää kulttuurisidonnaisten erisnimien kääntämistä ja verrata niitä ratkaisuja, jotka kolmessa eri kieli- ja kulttuuriyhteisössä työskentelevät kääntäjät ovat tehneet kääntäessään suomenkielisen romaanin erisnimiä. Aineistona on Anna-Leena Härkösen vuonna 1984 ilmestynyt esikoisromaani Häräntappoase ja sen kolme käännösversiota: Antti Jalavan ruotsinnos Tjurdödarvapnet (1985), Carsten Ohlmannin tanskannos Tyrekøllen (1988) ja Regine Pirschelin saksannos Der traurige Skorpion (1989). Tarkastelun kohteeksi valittiin teoksesta 25 erisnimeä tai nimiparia, joista suurin osa on kulttuuriin liittyviä: lauluja, laulajia ja yhtyeitä, sarjakuvahahmoja, televisio-ohjelmia, kirjailijoita ja kaunokirjallisuuden hahmoja. Tutkimus perustuu Ritva Leppihalmeen malliin erisnimien kääntämisestä, mallia on tosin muokattu aineistoon sopivaksi.
Tutkielman selkeimpänä havaintona voidaan pitää saksannoksen yleisimpää strategiaa, erisnimen säilyttämistä: kaksi kolmasosaa erisnimistä on säilynyt samana tai sanasanaisena vastineena. Ruotsinnoksessa ja tanskannoksessa on erisnimen säilyttämistä ja erisnimen muuttamista sen sijaan käytetty miltei tasavertaisesti. Näistä käännösversioista löytyy myös kansainvälisiä ja kreatiivisia käännösvastineita, joita saksannoksessa ei ole lainkaan.
Mielenkiintoisena havaintona voidaan pitää myös sitä, että kulttuurituotteiden nimiä voidaan helposti vaihtaa kohdekielisiksi, kansainvälisiksi tai kreatiivisiksi vastineiksi tai yläkäsitteiksi, mikäli nimillä ei ole tematiikan kannalta merkitystä.
Avainsanat: erisnimen kääntäminen, erisnimi, kulttuurisidonnaisuus, intertekstuaalisuus, Häräntappoase, Anna-Leena Härkönen, 1980-luku