Iän yhteys depressiopotilaan elämänlaatuun ja depressiosta toipumiseen kahden vuoden seurannassa
Vuorio, Tuuli (2024)
Vuorio, Tuuli
2024
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-01-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202401101323
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202401101323
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkittiin iän vaikutusta elämänlaatuun ja depressiosta toipumiseen kahden vuoden seurannassa. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli, eroaako nuorten aikuisten elämänlaatu ja toipuminen heitä iäkkäämmistä. Tutkimuksen aineisto perustui The Ostrobothnia Depression Study (ODS) Etelä-Pohjanmaan sairaalapiirissä vuonna 2009–2013 kerättyyn aineistoon. Siihen sisällytettiin psykiatriseen erikoishoitoon lähetetyt potilaat (n = 242, 61 % naisia, ikä 18–64), joiden Beckin depressioasteikon (BDI) tulokset olivat vähintään 17.
Tutkimuksessa aineiston potilaat jaettiin neljään ikäryhmään: alle 30-vuotiaat, 30–39-vuotiaat, 40–49-vuotiaat ja yli 50-vuotiaat. Näiden ryhmien välistä depressiosta toipumista seurattiin 24 kuukauden ajan (alkutilanne, 6vko, 6, 12 ja 24kk) Montgomery-Åsberg Depression Rating Scalen (MADRS) ja 15-dimensional measure of health related quality of life (15D) avulla.
Tutkimuksessa havaittiin, että 15D-pisteet paranivat kaikissa ikäryhmissä koko kahden vuoden seurannan ajan. Toisiinsa verrattaessa eri ikäryhmien 15D-pisteiden kehityksen erot eivät olleet tilastollisesti merkittäviä. MADRSpisteiden kehityksessä oli ikäryhmien välillä eroja ensimmäisen 6 viikon aikana. Nuorempien MADRS-pisteet pienenivät vanhempia ikäryhmiä hitaammin. Ikäryhmien väliset erot kuitenkin katosivat tutkimuksen jatkuessa. Lisäksi havaittiin, että alle 30-vuotiaat depression potilaat kokevat elämänlaatunsa depressiopotilaiden keskiarvoa paremmaksi. Huomattiin myös sukupuolen vaikuttavan MADRS- ja 15D-pisteisiin. Naisiin verrattaessa miehet saivat masennusoirekyselyistä isompia pistemääriä.
ODS-aineiston vahvuutena on se, että se kuvastaa depressiopotilaiden todellista tilannetta. Niinpä, näiden tulosten yleistettävyyttä voidaan pitää hyvänä. Lisäksi neutraalia ympäristöä ja heterogeenistä potilasryhmää voidaan pitää vahvuutena arvioidessa hoidon vastetta. Toisaalta heterogeenisyyttä voidaan myös pitää rajoituksena, joka voi laskea tutkimustulosten merkittävyyttä ja vaikuttaa niiden tulkintaan. Lisäksi aineisto on kerätty vuosina 2009–2011. Tästä johtuen tutkimus eivät välttämättä anna täydellistä kuvaa tämän päivän tilasta, mutta voitaisiin olettaa tietojen olevan tarpeeksi tuoreita antaakseen kuvan myös nykyhetken tilanteesta.
Tutkimuksessa aineiston potilaat jaettiin neljään ikäryhmään: alle 30-vuotiaat, 30–39-vuotiaat, 40–49-vuotiaat ja yli 50-vuotiaat. Näiden ryhmien välistä depressiosta toipumista seurattiin 24 kuukauden ajan (alkutilanne, 6vko, 6, 12 ja 24kk) Montgomery-Åsberg Depression Rating Scalen (MADRS) ja 15-dimensional measure of health related quality of life (15D) avulla.
Tutkimuksessa havaittiin, että 15D-pisteet paranivat kaikissa ikäryhmissä koko kahden vuoden seurannan ajan. Toisiinsa verrattaessa eri ikäryhmien 15D-pisteiden kehityksen erot eivät olleet tilastollisesti merkittäviä. MADRSpisteiden kehityksessä oli ikäryhmien välillä eroja ensimmäisen 6 viikon aikana. Nuorempien MADRS-pisteet pienenivät vanhempia ikäryhmiä hitaammin. Ikäryhmien väliset erot kuitenkin katosivat tutkimuksen jatkuessa. Lisäksi havaittiin, että alle 30-vuotiaat depression potilaat kokevat elämänlaatunsa depressiopotilaiden keskiarvoa paremmaksi. Huomattiin myös sukupuolen vaikuttavan MADRS- ja 15D-pisteisiin. Naisiin verrattaessa miehet saivat masennusoirekyselyistä isompia pistemääriä.
ODS-aineiston vahvuutena on se, että se kuvastaa depressiopotilaiden todellista tilannetta. Niinpä, näiden tulosten yleistettävyyttä voidaan pitää hyvänä. Lisäksi neutraalia ympäristöä ja heterogeenistä potilasryhmää voidaan pitää vahvuutena arvioidessa hoidon vastetta. Toisaalta heterogeenisyyttä voidaan myös pitää rajoituksena, joka voi laskea tutkimustulosten merkittävyyttä ja vaikuttaa niiden tulkintaan. Lisäksi aineisto on kerätty vuosina 2009–2011. Tästä johtuen tutkimus eivät välttämättä anna täydellistä kuvaa tämän päivän tilasta, mutta voitaisiin olettaa tietojen olevan tarpeeksi tuoreita antaakseen kuvan myös nykyhetken tilanteesta.