Eikö mistään saa enää loukkaantua?: Analyysi epämukavista tunteista huumorin ympärillä
Hyttinen, Vilma (2023)
Hyttinen, Vilma
2023
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305085459
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305085459
Tiivistelmä
Tutkielmassa analysoidaan puhetta huumorista loukkaantumisesta sekä muista epämukavista tunteista huumorin ympärillä. Aineistona on 8 Ylellä julkaistua radio- ja tv-ohjelmaa ja podcastia, joissa keskustellaan huumorin rajoista ja huumorista loukkaantumisesta. Työn lähtökohtana on, että epämukaviin tunteisiin keskittyminen auttaa paljastamaan jotain aiemmin piiloon jäänyttä ja hahmottamaan yhteiskunnallisia rakenteita huumorin taustalla. Tutkielmassa keskitytäänkin huumorin ja tunteiden yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja poliittisuuteen.
Teoreettisena taustana on kriittisen huumorin teoria ja affektiteoria, ja analyysimenetelmänä diskurssianalyysi. Näitä tukevat feministisen metodologian työkalut kuten paikantuneen tiedon teoria ja intersektionaalisuus. Menetelmät ja teoria auttavat pohtimaan aihetta kriittisesti mutta laaja-alaisesti ilman, että tunteisiin tai selityksiin suhtaudutaan deterministisesti.
Tuloksena on, että huumorin positiivisia vaikutuksia korostava puhetapa on hallitseva, mikä hankaloittaa epämukavista tunteista puhumista. Huumori luo yhteneväisyyttä ja yhteenkuuluvuutta, mikä on myös kääntöpuoli: epämukavien tunteiden esiin tuomisen katsotaan rikkovan tätä “mukavaa ilmapiiriä”. Loukkaantumista ja muita hankalia tunteita voidaan yrittää piilottaa tai vähätellä.
Epämukavat tunteet voivat auttaa paikantamaan epäkohtia, kuten epätasa-arvoa tai yhteenkuuluvuuden tunteen rikkoutumista. Puheenvuoroissa näkyy myös toisin tekemisen mahdollisuuksia: diskursseissa on havaittavissa myös huumorin herättämien tunteiden kirjon arvostamista ja huumorin yhteiskunnallisen merkityksen arviointia laajempana kuin vain naurattamaan pyrkivänä asiana.
Teoreettisena taustana on kriittisen huumorin teoria ja affektiteoria, ja analyysimenetelmänä diskurssianalyysi. Näitä tukevat feministisen metodologian työkalut kuten paikantuneen tiedon teoria ja intersektionaalisuus. Menetelmät ja teoria auttavat pohtimaan aihetta kriittisesti mutta laaja-alaisesti ilman, että tunteisiin tai selityksiin suhtaudutaan deterministisesti.
Tuloksena on, että huumorin positiivisia vaikutuksia korostava puhetapa on hallitseva, mikä hankaloittaa epämukavista tunteista puhumista. Huumori luo yhteneväisyyttä ja yhteenkuuluvuutta, mikä on myös kääntöpuoli: epämukavien tunteiden esiin tuomisen katsotaan rikkovan tätä “mukavaa ilmapiiriä”. Loukkaantumista ja muita hankalia tunteita voidaan yrittää piilottaa tai vähätellä.
Epämukavat tunteet voivat auttaa paikantamaan epäkohtia, kuten epätasa-arvoa tai yhteenkuuluvuuden tunteen rikkoutumista. Puheenvuoroissa näkyy myös toisin tekemisen mahdollisuuksia: diskursseissa on havaittavissa myös huumorin herättämien tunteiden kirjon arvostamista ja huumorin yhteiskunnallisen merkityksen arviointia laajempana kuin vain naurattamaan pyrkivänä asiana.