Terveyspalveluiden käyttö nuorten yleisurheilun MM-kilpailuissa vuonna 2018
Nykänen, Veera; Niskala, Anna (2023)
Nykänen, Veera
Niskala, Anna
2023
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-02-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202301161435
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202301161435
Tiivistelmä
IAAF (International Association of Athletics Federations) on vuodesta 2007 alkaen kerännyt tietoa yleisurheilijoiden loukkaantumisista yleisurheilun arvokisoissa. Aikuisten yleisurheilun arvokisoista on 2000-luvulla julkaistu lukuisia raportteja urheilijoiden vammautumisesta ja sairastumisesta kisojen aikana. Nuorten yleisurheilun arvokisoista ei ole aikaisemmin tehty vastaavaa raportointia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon ja millaisia vammoja ja sairauksia urheilijat saivat nuorten yleisurheilun MM-kilpailuissa Tampereella vuonna 2018. Tutkimus toteutettiin kohorttitutkimuksena, jonka aineisto kerättiin MM-kisojen yhteydessä. Aineistoon otettiin mukaan kaikki kisajärjestäjän ensiapupisteen terveyspalveluita käyttäneet urheilijat. Urheilijoiden haastatteluun käytettiin IAAF:n valmiita lomakkeita. Lisäksi tutkimuksessamme tilastoitiin lukumäärällisesti hieronta- ja teippauspalveluita käyttäneet urheilijat.
Kisoihin osallistui yhteensä 1 333 urheilijaa. Raportointilomakkeisiin kirjattiin 39 vammaa (29,3 vammaa per 1 000 rekisteröityä urheilijaa). Kilpailutilanteessa tapahtui 64,1 % vammoista. 30,8 % vammoista keskeytti urheilijan kisat. Eniten vammoja tapahtui pikamatkoilla ja vähiten heittolajeissa. Yleisin vammatyyppi oli revähdys, yleisin vammasijainti takareisi ja yleisin vammamekanismi äkillinen ylirasitus. Kisoissa raportoitiin 17 sairaustapausta (12,8 sairautta/1 000 rekisteröityä urheilijaa), eli 1,3 % urheilijoista hakeutui sairauden vuoksi kisajärjestäjän terveyspalveluihin. Eniten sairastapauksia tapahtui pikamatkojen urheilijoille. 41,2 % sairauksista oli hengityselimistön sairauksia. Yleisimpiä sairaustyyppejä olivat infektiot ja rasituksen aiheuttamat sairaudet, kuten lämpöhalvaus. Kisajärjestäjän fysioterapiapisteellä tehtiin yhteensä 97 hierontaa ja 32 teippausta tai sitomista.
Näissä kisoissa vammojen ilmaantuvuus oli matalampaa kuin suurimmassa osassa aikuisten arvokisoja. Aikaisempien tutkimusten perusteella nuorten kisoissa vammojen ilmaantuvuus on aikuisten kisoja pienempää, ja tutkimuksemme vahvistaa tätä näkemystä. Vammojen yleisimmät sijainnit ja aiheuttajat olivat samoja kuin aikuisten arvokisoissa. Sairauksista kerätty tieto poikkesi jonkin verran aikuisten arvokisoissa saaduista tuloksista, sillä aikuisten kisoissa ylähengitystieinfektiot on ollut yleisin sairastumistyyppi, mutta näissä kisoissa rasituksen aiheuttamia tiloja ilmaantui enemmän kuin infektioita. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää nuorten yleisurheilun arvokisojen terveyspalveluita suunniteltaessa ja resursoidessa.
Kisoihin osallistui yhteensä 1 333 urheilijaa. Raportointilomakkeisiin kirjattiin 39 vammaa (29,3 vammaa per 1 000 rekisteröityä urheilijaa). Kilpailutilanteessa tapahtui 64,1 % vammoista. 30,8 % vammoista keskeytti urheilijan kisat. Eniten vammoja tapahtui pikamatkoilla ja vähiten heittolajeissa. Yleisin vammatyyppi oli revähdys, yleisin vammasijainti takareisi ja yleisin vammamekanismi äkillinen ylirasitus. Kisoissa raportoitiin 17 sairaustapausta (12,8 sairautta/1 000 rekisteröityä urheilijaa), eli 1,3 % urheilijoista hakeutui sairauden vuoksi kisajärjestäjän terveyspalveluihin. Eniten sairastapauksia tapahtui pikamatkojen urheilijoille. 41,2 % sairauksista oli hengityselimistön sairauksia. Yleisimpiä sairaustyyppejä olivat infektiot ja rasituksen aiheuttamat sairaudet, kuten lämpöhalvaus. Kisajärjestäjän fysioterapiapisteellä tehtiin yhteensä 97 hierontaa ja 32 teippausta tai sitomista.
Näissä kisoissa vammojen ilmaantuvuus oli matalampaa kuin suurimmassa osassa aikuisten arvokisoja. Aikaisempien tutkimusten perusteella nuorten kisoissa vammojen ilmaantuvuus on aikuisten kisoja pienempää, ja tutkimuksemme vahvistaa tätä näkemystä. Vammojen yleisimmät sijainnit ja aiheuttajat olivat samoja kuin aikuisten arvokisoissa. Sairauksista kerätty tieto poikkesi jonkin verran aikuisten arvokisoissa saaduista tuloksista, sillä aikuisten kisoissa ylähengitystieinfektiot on ollut yleisin sairastumistyyppi, mutta näissä kisoissa rasituksen aiheuttamia tiloja ilmaantui enemmän kuin infektioita. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää nuorten yleisurheilun arvokisojen terveyspalveluita suunniteltaessa ja resursoidessa.