Sarjakuvan uudelleenkääntäminen: tapaustutkimus 1960-luvun Lucky Luke -albumien monikielisyyden kotouttamisesta ja vieraannuttamisesta
Koskelo, Jenna (2021)
Koskelo, Jenna
2021
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-12-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202111178462
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202111178462
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan monikielisyyden säilymistä seitsemän 1960-luvun Lucky Luke -albumin ensimmäisissä ja toisissa suomennoksissa. Työssä tutkitaan, mitä vieraskielisille sanoille ja lauseille on tapahtunut. Tutkielmassa tarkastellaan, toteutuuko uudelleenkäännöshypoteesi aineistossa monikielisten elementtien osalta, eli onko uudempi käännös ensimmäistä käännöstä lähempänä lähdetekstiä näiden elementtien osalta. Lisäksi tutkitaan, mitä käännöksistä voi päätellä uudelleenkääntämisen syiksi.
Teoriaosuudessa käydään läpi uudelleenkääntämisen tutkimusta, uudelleenkäännöshypoteesia, sekä vieraannuttamisen ja kotouttamisen käsitteitä. Tämän jälkeen luodaan katsaus sarjakuvan historiaan Ranskassa, maailmalla ja Suomessa, sekä sarjakuvakääntämisen ominaispiirteisiin, jotta voidaan tutkiskella Lucky Luken historiaa tämän valossa.
Tutkimuksen menetelmä on vertaileva tekstianalyysi, jossa yhdistetään laadullista ja määrällistä tutkimusta. Tarkasteltavat albumit ovat 1960-luvulta, niiden ensimmäiset suomennokset vuosilta 1971–1980 ja myöhemmät suomennokset 2010–2019. Vieraskieliset elementit jaetaan kategorioihin sen perusteella, esiintyvätkö ne puhekuplissa, taustalla näkyvissä kuvissa vai ovatko ne kuvailevia erisnimiä. Tämän jälkeen tutkitaan, kuinka monessa kohtaa on käytetty vieraannuttamista tai kotouttamista.
Uudelleenkäännöshypoteesin mukaan uudelleenkäännös olisi lähempänä alkutekstiä kuin ensimmäinen käännös. Tutkimuksessa käy ilmi, ettei uudelleenkäännöshypoteesi toteudu tämän tutkimuksen aineistossa erikielisten elementtien osalta, sillä analyysin perusteella aineisto ei ole johdonmukaisesti vieraannuttavampi uudelleenkäännöksissä. Vieraannuttaminen on suosituin käännösstrategia molemmissa käännösversioissa, ja muiden strategioiden määrät vaihtelevat albumista toiseen. Vieraannuttamista käytetään erityisesti kuvailevien nimien kohdalla, eli niiden merkityksiä ei ole käännetty. Käännöksistä on poistettu erityisesti toistoja, ja lisäyksiä esiintyy koko aineistossa vain muutamia. Aineistosta käy ilmi, että eri kieliä on kohdeltu käännöksissä eri tavoin. Esimerkiksi englanninkieliset sanat ja lauseet ovat kokeneet vieraannuttamista, kotouttamista ja poistoja, mutta espanjankieliset suurimmaksi osin vain vieraannuttamista.
Uudelleenkääntämisen syitä ei voi suoraan päätellä käännöksistä, mutta kustantajan vaihtuminen ja joidenkin sanojen kirjoitusasun muutokset saattavat osiltaan selittää sitä. Aihetta on kuitenkin syytä tutkia vielä lisää. Jatkotutkimuksissa voitaisiin esimerkiksi ottaa aineistoksi yhden sijasta useita sarjakuvia, joissa käytetään monikielisyyttä.
Teoriaosuudessa käydään läpi uudelleenkääntämisen tutkimusta, uudelleenkäännöshypoteesia, sekä vieraannuttamisen ja kotouttamisen käsitteitä. Tämän jälkeen luodaan katsaus sarjakuvan historiaan Ranskassa, maailmalla ja Suomessa, sekä sarjakuvakääntämisen ominaispiirteisiin, jotta voidaan tutkiskella Lucky Luken historiaa tämän valossa.
Tutkimuksen menetelmä on vertaileva tekstianalyysi, jossa yhdistetään laadullista ja määrällistä tutkimusta. Tarkasteltavat albumit ovat 1960-luvulta, niiden ensimmäiset suomennokset vuosilta 1971–1980 ja myöhemmät suomennokset 2010–2019. Vieraskieliset elementit jaetaan kategorioihin sen perusteella, esiintyvätkö ne puhekuplissa, taustalla näkyvissä kuvissa vai ovatko ne kuvailevia erisnimiä. Tämän jälkeen tutkitaan, kuinka monessa kohtaa on käytetty vieraannuttamista tai kotouttamista.
Uudelleenkäännöshypoteesin mukaan uudelleenkäännös olisi lähempänä alkutekstiä kuin ensimmäinen käännös. Tutkimuksessa käy ilmi, ettei uudelleenkäännöshypoteesi toteudu tämän tutkimuksen aineistossa erikielisten elementtien osalta, sillä analyysin perusteella aineisto ei ole johdonmukaisesti vieraannuttavampi uudelleenkäännöksissä. Vieraannuttaminen on suosituin käännösstrategia molemmissa käännösversioissa, ja muiden strategioiden määrät vaihtelevat albumista toiseen. Vieraannuttamista käytetään erityisesti kuvailevien nimien kohdalla, eli niiden merkityksiä ei ole käännetty. Käännöksistä on poistettu erityisesti toistoja, ja lisäyksiä esiintyy koko aineistossa vain muutamia. Aineistosta käy ilmi, että eri kieliä on kohdeltu käännöksissä eri tavoin. Esimerkiksi englanninkieliset sanat ja lauseet ovat kokeneet vieraannuttamista, kotouttamista ja poistoja, mutta espanjankieliset suurimmaksi osin vain vieraannuttamista.
Uudelleenkääntämisen syitä ei voi suoraan päätellä käännöksistä, mutta kustantajan vaihtuminen ja joidenkin sanojen kirjoitusasun muutokset saattavat osiltaan selittää sitä. Aihetta on kuitenkin syytä tutkia vielä lisää. Jatkotutkimuksissa voitaisiin esimerkiksi ottaa aineistoksi yhden sijasta useita sarjakuvia, joissa käytetään monikielisyyttä.