Kulttuurimatkailun kansallinen kehittäminen

Abstract

Tutkimuksessa on kartoitettu kulttuurimatkailun pitkäjänteistä kansallista kehittämistyötä. Tutkimus on keskittynyt siihen, miten kehittämistyötä edistetään ja millaisena alan valtakunnallinen kehittämistoiminta näyttäytyy ohjelmallisen aluekehityksen kontekstissa. Tutkimuksessa on pyritty tavoittamaan kentän ja kehittämistoiminnan moninaisuus.

Kulttuurimatkailu sijoittuu matkailun ja kulttuurin rajapinnoille. Kansallinen kehittämistyö on käynnistynyt, kun tunnistettiin kulttuurin merkitys matkailuelinkeinolle ja aluetaloudelle. Kehittämistyön lähtökohtana on kansainvälisille markkinoille pyrkiminen ja matkailijoille sopivien kulttuurisisältöisten palvelujen ja tuotteiden tarjoaminen. Kulttuurimatkailun kehittämisalueiksi on määritelty tuotekehitys, näkyvyys, yhteistyö ja verkostot sekä seuranta.

Kulttuurimatkailun kehitystyö kytkeytyy EU:n alue- ja rakennepolitiikkaan. Euroopan unionin pääperiaatteet keskittäminen, ohjelmallisuus, täydentävyys sekä kumppanuusajattelu heijastuvat alan kehittämistoimintaan. Kehittämistyötä toteutetaan poikkihallinnollisesti monitasoisen hallintajärjestelmän puitteissa ja reunaehdoilla. Kehittämistoiminta toteutuu käytännössä moniportaisesti eri aluetasoilla. Alan kehittämistoimintaa ohjaa tietojohtamisen keinoin opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kulttuurimatkailun kehitystyötä suuntaavat strategiset päätökset, linjaukset sekä valitut kehittämisen painopisteet. Valtakunnallista kehittämistä linjaavat lainsäädäntö, hallitusohjelma ja aluekehittämispäätös sekä matkailun ja kulttuurin alojen strategiset asiakirjat. Tutkimusaineisto on koostunut opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kulttuurimatkailua koskevista strategioista. Tutkimuksessa on myös hyödynnetty alaa koskevia tutkimuksia. Tutkimusaihetta on lähestytty hyödyntämällä strategisen suunnittelun ja johtamisen käsitteitä.

Kehittämistoiminnalla on tuettu alan kasvua ja edistetty kansainvälisiä toimintaedellytyksiä. Kehittämistoiminta on ollut pitkäjänteistä ja siinä on otettu edistysaskelia toteuttamalla strategisia tavoitteita tukevia toimenpiteitä. Kehittämistoimilla on lisätty Suomen tunnettuutta. Toimintaympäristö ja toimijajoukko on tullut näkyväksi ja kilpailijat on tunnistettu. Lisäksi kohdemaat ja kohderyhmät ovat tarkentuneet. Hallinnollisia rakenteita, vastuutahoja ja rooleja on selkeytetty. Tuotekehityksen ja tuotteistamisen avulla tuotteet sekä niiden teemat ja sisällöt ovat täsmentyneet. Kehittämistyöllä on lisätty osaamista ja matkailun sekä kulttuurin alojen toimijoiden kohtaamista ja verkostoitumista. Kulttuurimatkailun kehitystyöllä on vaikutettu alueiden palvelutarjontaan ja aluetalouteen.

Matkailun kasvun on uskottu jatkuvan myönteisenä. Koronapandemia on kuitenkin muuttanut tilanteen. Jatkossa voisi tarkastella, millaiseksi alan kehittämistoiminta koronapandemian jälkeen on muotoutunut ja miten vallitseva tila on vaikuttanut alan kehittämiseen. Kulttuurimatkailun kehitystyötä voisi myös tarkastella aluetason näkökulmasta.