Henkilökohtaisten avustajien työ ja työmotivaatio työnantajamallin kontekstissa

Abstract

Tämä tutkimus käsittelee henkilökohtaisten avustajien työtä ja työmotivaatiota Suomessa työnantajamallin kontekstissa. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa laajasti ja alustavasti henkilökohtaisia avustajia ammattiryhmänä, työnantajamalliin liittyviä tekijöitä sekä henkilökohtaisten avustajien työmotivaatiota ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

Henkilökohtaisia avustajia ja ylipäänsä henkilökohtaista apua on tutkittu Suomessa hyvin vähän, joten tutkimuksella pyritään vastaamaan tutkimustarpeeseen, joka tässä aihealueessa on selkeä. Tutkimuksessa pyritään vastamaan tutkimuskysymyksiin: 1. Millaista henkilökohtaisten avustajien työ on Suomessa? 2. Millä tasolla henkilökohtaisten avustajien työmotivaatio on ja mitkä tekijät ovat yhteydessä siihen? 3. Millaiseksi henkilökohtaiset avustajat arvioivat työnantajamallin?

Tutkimuksen kohdeperusjoukkona ovat Suomessa työskentelevät henkilökohtaiset avustajat, joiden työnantajana on vammainen henkilö, jolle avustaja työskentelee. Tutkimus on kvantitatiivinen ja sen aineisto on kerätty sähköisen kyselylomakkeen avulla huhti-toukokuussa 2020 yhteistyössä henkilökohtaisesta avusta vastaavien kunnallisten tai alueellisten tahojen kanssa. Kyselyssä kartoitettiin henkilökohtaisten avustajien työhön liittyviä osa-alueita, The Multidimensional Work Motivation Scale -mittarin avulla työmotivaatiota sekä henkilökohtaisten avustajien näkemyksiä työnantajamallista. Kyselystä saatua aineistoa analysoitiin suurimmaksi osaksi frekvenssien, ristiintaulukoinnin, Mann Whitney U – testin, Kruskal Wallis – testin sekä summamuuttujien avulla.

Henkilökohtaisten avustajien työ Suomessa sisältää monenlaisia tehtäviä ja työ vaihtelee eri avustajien kesken. Suuri osa avustajista työskentelee henkilökohtaisena avustajana sivutoimisesti ja päivien lisäksi esimerkiksi iltaisin sekä viikonloppuisin. Avustaja-avustettava -suhde tulee esille moniulotteisena ja haasteellisena osa-alueena, mutta kokonaisuudessaan avustajat arvioivat työtään positiivisessa ja merkityksellisessä valossa.

Työmotivaatio henkilökohtaisilla avustajilla on kokonaisuudessaan kohtalaisella tasolla. Tunnistettu sääntely on korkeimmalla tasolla ja ulkoinen sääntely matalimmalla, kun taas amotivaatiota ei ole avustajilla lähes yhtään. Motivaation eri osa-alueisiin positiivisesti vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa ikä, henkilökohtaisen avustajan työhön liittyvä koulutus, avustettavan kokeminen ystäväksi, hyvä suhde avustettavaan, asianmukainen kohtelu avustettavan puolelta, työtehtävien asianmukaisuus sekä työn kokeminen merkitykselliseksi ja joustavaksi.

Henkilökohtaisten avustajien työnantajamallille antaman kouluarvosanan keskiarvo on 7,4 eli työnantajamalli nähdään melko positiivisessa valossa, vaikka myös negatiivisen ääripään näkemyksiä on. Työnantajamallissa avustajat näkevät positiivisina puolina avustettavan itsemääräämisoikeuden edistäminen ja mahdollistuminen sekä joustavuus ja selkeys. Negatiivisina puolina mainitaan avustettavan riittämättömät valmiudet tai haluttomuus toimia työnantajana, avustajien huonot oikeudet, työnantajan vallan väärinkäyttö sekä avustaja-avustettava -suhteen haasteet. Työnantajamalliin liittyen toivotaan muun muassa lisää ja selkeämpää tukea sekä ohjausta avustajalla ja avustettavalle.

Tämän tutkimuksen tulokset vastaavat melko vahvasti aiempien Pohjoismaissa ja Euroopassa tehtyjen tutkimusten tuloksia henkilökohtaisen avun aihepiiristä. Avustaja-avustettava -suhde ja työn merkityksellisyys nousevat esimerkiksi olennaisena esille. Kokonaisuudessaan henkilökohtaiset avustajat ammattiryhmänä on mielenkiintoinen ja moniulotteinen tutkimuskohde, josta tarvitaan vielä runsaasti lisää tutkimusta esimerkiksi laajempaa kartoitusta tai suhdenäkökulmaan tarkempaa perehtymistä laadullisen tutkimuksen menetelmin.