Case-tutkimus johdon ohjausjärjestelmäpaketin implementoinnista – muutosprosessiin vaikuttavat tekijät
Pajunen, Jesse (2020)
Pajunen, Jesse
2020
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-04-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004163276
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004163276
Tiivistelmä
Johdon laskentatoimen menetelmien käyttöä pidetään merkittävänä tekijänä pienyrityksen menestymisen ja toiminnan kannalta. Yksi paljon käytetyistä laskentatoimen menetelmistä on johdon ohjausjärjestelmät. Niillä tarkoitetaan formaaleja käytäntöjä, joilla organisaation toimintaa ohjataan kohti yhteisiä tavoitteita. Johdon ohjausjärjestelmien on myös osoitettu toimivan yhdessä, ohjausjärjestelmäpakettina. Varsinkin pienille yhtiöille on tyypillistä, että laskentatoimen käyttö on toiminnan alkuvaiheessa hyvin vähäistä. Toiminnan kasvaessa käytön tarve lisääntyy ja tämä johtaa erilaisiin käyttöönottoprojekteihin. Tämän kaltaisia käyttöönottoprojekteja on tutkittu muutostutkimuksen kautta. Muutosprosessiin vaikuttaa saman aikaisesti useita tekijöitä, jotka osaltaan luovat muutospotentiaalia tai estävät muutosta. Tutkielman tavoitteena on laajentaa ymmärrystä johdon ohjausjärjestelmistä pienyhtiön kontekstissa ja ymmärtää muutokseen vaikuttavia tekijöitä paremmin. Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu johdon ohjausjärjestelmäpaketin ja muutosprosessin tutkimuksiin. Keskeisenä teoriana tutkimustulosten analysoinnissa hyödynnetään Malmin ja Brownin (2008) johdon ohjausjärjestelmäpakettia ja Kasurisen (2002) muutostutkimusta. Tutkielma toteutettiin pitkäaikaisena case-tutkimuksena haastattelemalla yrityksen päätöksentekijöitä ja havainnoimalla yrityksen toimintaa. Aineiston keruun vaihe kesti yhteensä 21 kuukautta.
Tutkimustulokset osoittavat, että johdon laskentatoimen menetelmiä käytetään pienyrityksissä vähemmän ja ne ovat yksinkertaisempia verrattuna suuryhtiöihin. Tulosten mukaan johdon ohjausjärjestelmien todetaan myös toimivan paremmin yhdessä, toisiaan täydentäen. Näiden järjestelmien käyttöönottoon liittyvään muutosprosessiin huomataan vaikuttavan useita tekijöitä. Tutkimuslöydösten mukaan tekijöitä on kuitenkin vaikea yksiselitteisesti jakaa muutospotentiaalia luoviin tai muutosta estäviin tekijöihin. Usein tekijöiden huomataan vaikuttavan prosessissa samanaikaisesti molemmissa kategorioissa. Muutokseen vaikuttavien tekijöiden huomataan myös jatkuvasti muuttuvan prosessin edetessä. Alkuvaiheessa on tyypillistä, että muutosta hämmentäviä tekijöitä on paljon ja muutoksen edetessä muutosta turhauttavat tekijät näyttävät lisääntyvän. Erityisesti tutkimuslöydökset kuitenkin korostavat johtajan vaikutusta muutosprosessissa. Tutkimustulosten mukaan muutoksen johtajan katsotaan olevan ehdoton edellytys muutosprosessin etenemiselle.
Tutkimustulokset osoittavat, että johdon laskentatoimen menetelmiä käytetään pienyrityksissä vähemmän ja ne ovat yksinkertaisempia verrattuna suuryhtiöihin. Tulosten mukaan johdon ohjausjärjestelmien todetaan myös toimivan paremmin yhdessä, toisiaan täydentäen. Näiden järjestelmien käyttöönottoon liittyvään muutosprosessiin huomataan vaikuttavan useita tekijöitä. Tutkimuslöydösten mukaan tekijöitä on kuitenkin vaikea yksiselitteisesti jakaa muutospotentiaalia luoviin tai muutosta estäviin tekijöihin. Usein tekijöiden huomataan vaikuttavan prosessissa samanaikaisesti molemmissa kategorioissa. Muutokseen vaikuttavien tekijöiden huomataan myös jatkuvasti muuttuvan prosessin edetessä. Alkuvaiheessa on tyypillistä, että muutosta hämmentäviä tekijöitä on paljon ja muutoksen edetessä muutosta turhauttavat tekijät näyttävät lisääntyvän. Erityisesti tutkimuslöydökset kuitenkin korostavat johtajan vaikutusta muutosprosessissa. Tutkimustulosten mukaan muutoksen johtajan katsotaan olevan ehdoton edellytys muutosprosessin etenemiselle.