Voimaantumista tuottavat tekijät sosiaalisessa kuntoutuksessa

Abstract

Tässä pro gradu tutkielmassa tutkitaan voimaantumista tuottavia tekijöitä sosiaalisessa kuntoutuksessa. Tutkimus kohdistuu sosiaalisen kuntoutuksen palveluun ja siinä tuotettuihin palvelusuunnitelmiin. Valtakunnallisissa ja alueellisissa sosiaalityön kehittämisohjelmissa on viime vuosina puhuttu paljon sosiaalisesta kuntoutuksesta ja sen paikantamisesta aikuissosiaalityön palvelualueeseen. Sosiaalinen kuntoutus pohjautuu osaksi poliittisiin merkityksiin aktiivisen kansalaisen käsitteestä, jonka avulla pyritään löytämään keinoja kansalaisten osallisuuden ja osallistumisen lisäämiseen yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisraporteissa ja tutkimuksissa nostetaan merkittävänä tekijänä esiin voimaantuminen ja sen menetelmälliset välineet asiakkaiden tilanteen parantamiseksi ja osallisuuden lisäämiseksi. Myös eri tutkimuksissa sosiaalista kuntoutusta on määritelty, tarkasteltu ja käsitteellistetty asiakkaan voimaantumisen kautta. Voimaantumisen tekijöiden selvittämiseksi tutkimuskysymyksenä on: millaisia voimaantumista tuottavia tekijöitä ilmenee sosiaalisen kuntoutuksen palvelusuunnitelmissa? Tutkimusaineistona ovat olleet eteläpohjalaisen kunnan sosiaalisen kuntoutuksen palvelussa vuonna 2018 valmistuneet 19 palvelusuunnitelmaa. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusaineisto on analysoitu sisällönanalyysillä. Tutkimuksen näkökulma on sosiaalisen kuntoutuksen ideologiaan liittyvässä voimaantumisessa sekä Malcolm Paynen (2014) kuvauksessa sosiaalityön teoriasta. Tutkimustulosten perusteella voimaantumista tuottavia tekijöitä ovat moniammatillinen tuki, sosiaalinen osallisuus, arjen hallinta, psykososiaalinen tuki sekä terveydenhoito ja terveet elämäntavat. Tutkimuksen perusteella kunnallinen sosiaalinen kuntoutus tarkastelee ihmistä kokonaisvaltaisena toimijana arjessa ja omassa viitteellisessä toimintaympäristössään. Tästä syystä voidaan katsoa, että sosiaalisen kuntoutuksen toiminta-ajatus hyvinvoinnin edistäjänä ja syrjäytymisen ehkäisijänä toteutuu hyvin kunnallisen sosiaalisen kuntoutuksen kontekstissa. Erityistä tukea tarvitsevien ja heikommassa asemassa olevien osuus vaikuttaa yhteiskunnallisessa keskustelussa yhä useammin nousevan palveluiden järjestämisen tai organisoinnin haasteeksi. Tästä syystä sosiaalinen kuntoutus edellyttääkin hyvin pitkäjänteistä ja moniammatillisuuteen perustuvaa työskentelyä. Siinä missä sosiaalityö yläkäsitteenä hakee voimaantumisen avulla keinoja nousta vähäosaisuuden yläpuolelle, voidaan sosiaalista kuntoutusta kutsua välineeksi, joka mahdollistaa voimaantumista käytännön tasolla. Asiakkaan voimaannuttaminen ja yhteiskuntaan osalliseksi mahdollistaminen sosiaalisen kuntoutuksen avulla tulee nähdä hyvinvointia edistävänä ja syrjäytymistä ehkäisevänä toimintatapana ja tätä kautta kustannustehokkaana palveluna. Asiakkaan kuuleminen ja kokemustiedon hyödyntäminen jää kuitenkin nykyisessä palvelusuunnitelmassa rajalliseksi. Asiakkaan näkyvyyttä ja osallisuutta tulisikin kehittää näkyvämmäksi osaksi palvelusuunnitelmassa. Lisäksi sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen esimerkiksi asiakasraatien avulla nostaisi asiakasnäkökulman tärkeää merkitystä osana palveluiden tuottamista.

This Master's thesis investigates the factors that contribute to empowerment in social rehabilitation. The research focuses on the social rehabilitation service and the service plans produced there. In recent years, national and regional social work development programs have talked a great deal about social rehabilitation and its location in the service area of adult social work. Social rehabilitation is based in part on the political implications of the concept of active citizenship, which seeks to find ways to increase citizens' participation and participation in communities and society. Social rehabilitation development reports and studies highlight empowerment and its methodological tools to improve client empowerment and inclusion. Also in various studies, social rehabilitation has been defined, examined and conceptualized through client empowerment. To determine the determinants of empowerment, the research question is: What kind of empowerment factors appear in social rehabilitation service plans? The research material has been 19 service plans for the social rehabilitation service of South Ostrobothnia in 2018.

The study is a qualitative study and the research material has been analyzed by content analysis. The perspective of the study is on the empowerment associated with the ideology of social rehabilitation and Malcolm Payne's (2014) description of social work theory. According to research findings, multi-professional support, social inclusion, everyday management, psychosocial support, health care and healthy lifestyles are factors that contribute to empowerment. According to the study, municipal social rehabilitation views a person as a holistic participant in everyday life and in his or her reference environment. For this reason, the concept of social rehabilitation as a promoter of wellbeing and prevention of exclusion can be considered to be realized in the context of municipal social rehabilitation. The share of those in need of special support and disadvantaged people in the social debate is increasingly seen as an emerging challenge in the organization. For this reason, social rehabilitation requires very long-term and multi-professional work. While social work as an overarching concept seeks empowerment through the means of rising above the marginalization, social rehabilitation can be called a means of empowerment at a practical level.

Empowering the client and enabling them to participate in society through social rehabilitation should be seen as a way of promoting wellbeing and preventing exclusion and thus as a cost-effective service. However, in the current service plan, consulting the customer and utilizing experience information remains limited. Customer visibility and engagement should therefore be developed into a more visible part of the service plan. In addition, the development of social rehabilitation through, for example, client panels would raise the importance of the client perspective as part of the delivery of services.