Muuttuuko yleissivistys ja mihin suuntaan? : kansalaisopistolaisten ja lukiolaisten kertomuksia yleissivistyksestä

Abstract

Yleissivistys on moniulotteinen ja ainakin osittain ajassa muuttuva käsite, mikä tekee sen määrittelystä haastavaa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yleissivistyksen sisältöön yleisesti liitettyjä mielikuvia ja merkityksiä sekä tarkastella niiden muuttuvuutta. Yleissivistyksen käsitteen tutkimuksessa on pääasiassa keskitytty käsitteen historiaan tai nykyhetkeen. Tässä tutkimuksen näkökulma painottuu puolestaan nykyhetken lisäksi tulevaisuuteen. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: mitä yleissivistykseen katsotaan kuuluvan ja nähdäänkö nämä yleissivistykseen liitettävät käsitykset muuttuvina?

Aineisto kerättiin eläytymismenetelmällä, jolla ei ole aiemmin tutkittu yleissivistyksen käsitettä. Menetelmällä ei selvitetä niinkään sitä, mitä yleissivistys on, vaan mitä se voisi olla. Tarkastelun kohteena eivät ole niinkään vastaajien omat näkemykset, vaan laajemmin se, miten yleissivistyksen voisi käsittää.

Aineistonkeruu järjestettiin vastaajien opintojen lomaan sovituissa tilaisuuksissa, joissa he jatkoivat eläytymismenetelmälle tyypillisesti kirjoittamisen pohjaksi annettua kehyskertomusta omin sanoin. Kertomukset kirjoitettiin paperiselle lomakkeelle, jossa kysyttiin myös muutamia taustatietoja: lukiolaisilta tiedusteltiin vuosikurssia ja sukupuolta, kansalaisopistolaisilta synnyinvuosikymmentä, koulutustaustaa ja sukupuolta. Kehyskertomuksesta luotiin kaksi variaatiota, joissa muuttujana toimi aika: nykyhetki ja parinkymmenen vuoden päähän rajattu tulevaisuus.

Tutkimusaineisto (n=155) kerättiin yhdeltä lukiolta (n=83) ja kolmelta eri vapaan sivistystyön instituutiolta (n=72), joita tässä tutkimuksessa kutsutaan yhteisesti kansalaisopistoiksi. Yleissivistyksen käsitteen muuttuvuutta tutkittiin siten sekä kehyskertomusvariaatioiden että kahden keski-iältään toisistaan poikkeavan vastaajaryhmän kertomuksia vertailemalla. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla.

Tutkimustulokset jaoteltiin neljään yleissivistyksen osa-alueeseen ja niitä kuvastaviin alateemoihin. Yleissivistyksen osa-alueiksi nimettiin eniten edustustuvasta vähiten edustuvaan tiedollinen ja taidollinen sivistys, moraalinen sydämen sivistys, yhteiskunnallinen sivistys ja esteettinen sivistys. Nämä osa-alueet olivat löydettävissä molempien vastaajaryhmien kertomuksista. Käsitys yleissivistyksestä ei siten vaikuta juurikaan muuttuvan sukupolvien välillä.

Kehyskertomuksen variaatiot tuottivat eron vastaajaryhmien välille. Kansalaisopistolaiset kirjoittivat nykyhetken ja tulevaisuuden yleissivistyksestä pitkälti samalla tavoin, kun taas lukiolaiset esittävät nykyhetken yleissivistyksen kiteytyneenä ja valmiiksi määriteltynä, mutta tulevaisuuden yleissivistyksen mahdollisena muuttaa. Aineiston perusteella yleissivistys näyttäytyy osin muuttuvana käsitteenä, jossa on sekä säilyviä, päivittyviä että laajenevia osia.

Tutkielma koostuu kolmesta osasta: Tuukka Tomperin, Anna Wallinin ja Jari Eskolan kanssa kirjoittamastani tutkimusartikkelista, sitä täydentävästä reflektio-osasta sekä eläytymismenetelmää kuvaavasta yhteisartikkelista. Artikkelit ovat tieteellisessä vertaisarvioinnissa.