Koulukiusaaminen opettajan näkökulmasta
PÄTÄRI, ANNE (1996)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
PÄTÄRI, ANNE
1996
Kasvatustiede, opettajankoulutus - Education, Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
1996Tiivistelmä
Tämän koulukiusaamista käsittelevän tutkimuksen kohdejoukkona olivat ala-asteen opettajat. Tarkoituksena oli tutkia, mitä opettaja ymmärtää koulukiusaamisella, miten opettaja kokee havaitsevansa koulukiusaamista sekä miten opettaja toimii kiusaamistilanteissa ja niiden ehkäisyssä. Lisäksi tutkittiin opettajan iän, sukupuolen, opetettavan luokka-asteen sekä moraalisten periaatteiden ja johtamistavan yhteyttä edellä mainittuihin osa-alueisiin.Tutkimus suoritettiin keväällä 1995 ja sen kohteena oli 85 pohjoiskymenlaaksolaista ala-asteen opettajaa 15 koulusta. Tutkimusmenetelminä käytettiin kyselylomaketta ja teemahaastattelua. Avoimista ja monivalintakysymyksistä koostuvan kyselylomakkeen aineistoa tarkasteltiin kvalitatiivisesti ja kvantitatiivisesti, jolloin apuna käytettiin yksisuuntaista varianssianalyysiä, t-testiä ja frekvenssejä. Kyselylomakkeeseen vastanneista 61 opettajasta nimensä ilmoitti 29 opettajaa, joista valittiin 5 mahdollisimman erityyppistä opettajaa haastatteluihin. Haastatteluista saatavan aineiston keruussa käytettiin apuna ääninauhoille tallentamista, ja aineistoa tarkasteltiin luokittelemalla sitä tutkimusongelmien mukaan sekä esittämällä tapauskuvauksia, joissa käytettiin haastateltavien autenttisia vastauksia.Tutkimustuloksista selvisi, että opettajat tuntevat hyvin koulukiusaamisen. Opettajat ymmärsivät suhteellisen hyvin, mitä kiusaaminen on, eivätkä sekoittaneet sitä esimerkiksi sitä lähellä olevaan härnäämis- ja nolaamisperinteeseen. Tyypillisimpänä ja ehkä vaikeimpana kiusaamismuotona nähtiin tyttöjen salassa tapahtuva kiusaaminen. Suurimmalle osalle opettajista kiusaamisen erottaminen voimasuhteiden mittelystä tai yleensä kiusaamisen havaitseminen ei tuottanut vaikeuksia, joskin moraalisilla periaateilla ja johtamistavoilla oli yhteyttä kyseisiin osa-alueisiin. Tuloksista ilmeni, että kristillis-isänmaallisen opettajan on joskus vaikea erottaa kiusaamista voimasuhteiden mittelystä, kun taas vastuuta tähdentävällä ja häilyvällä opettajalla kyseistä ongelmaa ei keskimääräisesti esiinny. Johtamistyylien osalta voidaan todeta, että autoritaarisiksi ja demokraattisiksi itsensä kokevat opettajat havaitsevat kiusaamista luokassa ja koulussa silloin tällöin, kun taas antaa mennä -tyylisiksi itsensä arvioimat opettajat havaitsevat kiusaamista harvoin.Kiusaamistilanteissa opettajat käyttävät sekä rakentavia että ei-rakentavia toimenpiteitä. Vaikka yli puolet opettajista on valmiita käyttämään rangaistuksia kiusaamistilanteiden selvittelyssä, tukeutuu vain pieni osa tutkittavista ainoastaan ei-rakentaviin keinoihin. Suurin osa opettajista pyrkiikin ratkaisemaan kiusaamisen keskustelujen avulla. Kodin ja koulun yhteistyö rajoittuu pääasiassa tiedottamiseen. Kiusaamisen vähentämiseen tähtäävässä toiminnassa uskotaan lähinnä ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin, mutta niitä ei välttämättä toteuteta nimenomaan kiusaamisen ehkäisyä silmällä pitäen. Tuloksista ilmeni lisäksi, että kristillis-isänmaalliset opettajat käyttävät keskimäärin ei-rakentavia keinoja kiusaamisen vähentämisessä. Valtaosa opettajista koki, että opiskelusta ja koulutuksesta ei ole ollut hyötyä kiusaamistilanteiden hoidossa ja niiden ehkäisyssä. Opettajat uskoivat silti omiin mahdollisuuksiinsa kiusaamisen vähentäjinä ja kokivat kiusaamisen vakavana asiana, johon on aina puututtava. Tuloksista ilmeni, että opettajan iällä, sukupuolella ja opetettavalla luokka-asteella ei ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä mihinkään tutkimuksen osa-alueista.Asiasanat: kiusaaminen - koulu, työrauha - koulu