Henkilöstö organisaatiouudistuksessa: Kainuun hallintokokeilun vaikutukset henkilöstön näkökulmasta
VÄISÄNEN, PIIA (2009)
VÄISÄNEN, PIIA
2009
Hallintotiede - Administrative Science
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-01-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19556
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19556
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena ovat organisaatiouudistusten henkilöstövaikutukset. Erilaiset organisaatioiden toimintaympäristöstä kumpuavat muutosvaateet ovat toisinaan niin merkittäviä, että niihin vastaaminen edellyttää vähittäisen kehittämistyön sijaan kokonaisvaltaisempia uudistuksia. Tämä koskee myös julkista hallintoa. Henkilöstön rooli näissä uudistuksissa on merkittävä: se on uudistusten kohde mutta samalla myös niiden moottori. Onnistumisen edellytyksien etenkin palveluvaltaisella julkisella sektorilla voidaankin katsoa olevan kiinni osin siitä, millaisiksi henkilöstön kokemukset muotoutuvat.
Tutkimuskohteena on Kainuun hallintokokeilu, merkittävä ja ajankohtainen hallinnon uudistamishanke Suomessa. Kokeilun puitteissa sekä kunnista että valtionhallinnosta on siirretty tehtäviä Kainuun maakunta -kuntayhtymälle, jota johtaa maakuntavaltuusto. Tähän uuteen organisaatioon siirtyi henkilöstöä yhdestätoista eri organisaatiosta. Tutkimuksessa tarkastellaan, mitä kokeilu on henkilöstölle käytännössä merkinnyt. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on pyrkiä ymmärtämään paremmin yksilöiden kokemuksia organisaatioiden uudistumistilanteissa: mitä organisaatiouudistukset yksilölle merkitsevät, ja millaiset tekijät yksilöiden omasta näkökulmasta vaikuttavat organisaatiouudistuksien toteuttamiseen sekä niiden onnistumiseen tai epäonnistumiseen. Lisäksi tavoitteena on tarkastella, mikä on muutoksen johtamisen humanistis-prosessuaalisen näkökulman rooli organisaatiouudistuksissa henkilöstön muutoskokemusten kannalta, ja mitä haasteita sen huomioimiseen uudistuksissa liittyy.
Kyseessä on empiirinen, pääosin kvantitatiiviseen kyselyaineistoon mutta osin myös kvalitatiiviseen aineistoon perustuva tutkimus. Kyselyn vastausprosentiksi tuli 49 %. Kvalitatiivinen aineisto muodostuu avoimiin kysymyksiin annetuista vastauksista sekä kahdeksasta luottamusmies-, työsuojeluvaltuutettu- ja henkilöstöjohtajahaastattelusta. Haastatteluaineistoa on kuitenkin hyödynnetty vain analyysiä tukevassa roolissa. Tutkimuksen viitekehys muodostuu organisaatiomuutoksia ja -uudistuksia, muutoksen johtamista ja työtyytyväisyyttä koskevasta tutkimuksesta ja kirjallisuudesta.
Melko suurella osalla henkilöstöä hallintokokeilu ei juurikaan ole aiheuttanut muutosta työssä tai työolosuhteissa. Kun vaikutusta on ollut, on se koettu useammin kielteiseksi kuin myönteiseksi. Kokemuksissa on kuitenkin vaihtelua etenkin toimialueen ja aseman perusteella.
Myönteisiä vaikutuksia kokeilulla on ollut melko vähän. Joillakin on kuitenkin tapahtunut myönteisiä muutoksia muun muassa työtehtävissä, osaamisvaatimuksissa, työtovereissa ja asiakkaissa sekä koulutustarjonnassa. Avoimissa vastauksissa muutamat myös pitivät positiivisena esimerkiksi uusia verkostoitumis- ja yhteistyömahdollisuuksia. Kielteisiä vaikutuksia on nähtävissä enemmän, liittyen muun muassa johtamiseen ja työn kuormittavuuden lisääntymiseen. Kielteisten vaikutusten taustalla voidaan nähdä itse uudistus ja siihen liittyvät merkittävät haasteet, mutta myös teknis-rationaalisen näkökulman painottuminen humanistis-prosessuaalisen sijaan muutoksen johtamisessa. Toisaalta henkilöstön näkemysten taustalla on myös selvästi nähtävissä tekijöitä, jotka eivät varsinaisesti ole itse kokeilun aiheuttamia, kuten työn kuormittavuuden lisääntyminen sosiaali- ja terveystoimessa maanlaajuisesti sekä Kainuun aluetalouden yleisesti heikko tilanne.
Myös muissa samantyyppisissä tutkimuksissa on todettu henkilöstön näkökulman huomioimisen jäävän liian vähälle muutoksen johtamisessa. Tämä kertoo siitä, että henkilöstön kielteisiä kokemuksia on tällaisissa laajoissa, toiminnan tuottavuuden lisäämiseen pyrkivissä työvoimavaltaisen alan uudistusprosesseissa vaikea välttää. Mutta toisaalta se kertoo myös siitä, ettei henkilöstön huomioimiseen ole välttämättä riittävästi pyritty johdon huomion kiinnittyessä muihin seikkoihin. Organisaatiouudistusten onnistumisen näkökulmasta ristiriita on ilmeinen: henkilöstön kielteiset muutoskokemukset nakertavat voimakkaasti sitä perustaa, jolle uudistunutta organisaatiota rakennetaan. Keinoja huomioida henkilöstö paremmin on useita tiedonkulun parantamisesta lähiesimiestoiminnan tukemiseen. Esimiesten rooli uudistuksissa on haastava: usein he ovat itse muutosten kohteina, mutta samalla he ovat henkilöitä, jotka voivat parhaiten tukea alaistensa yksilöllistä muutoksen sulauttamisprosessia.
Asiasanat: hallintokokeilu, hallintouudistus, henkilöstö, Kainuu, muutoksen johtaminen, organisaatiouudistus, työtyytyväisyys
Tutkimuskohteena on Kainuun hallintokokeilu, merkittävä ja ajankohtainen hallinnon uudistamishanke Suomessa. Kokeilun puitteissa sekä kunnista että valtionhallinnosta on siirretty tehtäviä Kainuun maakunta -kuntayhtymälle, jota johtaa maakuntavaltuusto. Tähän uuteen organisaatioon siirtyi henkilöstöä yhdestätoista eri organisaatiosta. Tutkimuksessa tarkastellaan, mitä kokeilu on henkilöstölle käytännössä merkinnyt. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on pyrkiä ymmärtämään paremmin yksilöiden kokemuksia organisaatioiden uudistumistilanteissa: mitä organisaatiouudistukset yksilölle merkitsevät, ja millaiset tekijät yksilöiden omasta näkökulmasta vaikuttavat organisaatiouudistuksien toteuttamiseen sekä niiden onnistumiseen tai epäonnistumiseen. Lisäksi tavoitteena on tarkastella, mikä on muutoksen johtamisen humanistis-prosessuaalisen näkökulman rooli organisaatiouudistuksissa henkilöstön muutoskokemusten kannalta, ja mitä haasteita sen huomioimiseen uudistuksissa liittyy.
Kyseessä on empiirinen, pääosin kvantitatiiviseen kyselyaineistoon mutta osin myös kvalitatiiviseen aineistoon perustuva tutkimus. Kyselyn vastausprosentiksi tuli 49 %. Kvalitatiivinen aineisto muodostuu avoimiin kysymyksiin annetuista vastauksista sekä kahdeksasta luottamusmies-, työsuojeluvaltuutettu- ja henkilöstöjohtajahaastattelusta. Haastatteluaineistoa on kuitenkin hyödynnetty vain analyysiä tukevassa roolissa. Tutkimuksen viitekehys muodostuu organisaatiomuutoksia ja -uudistuksia, muutoksen johtamista ja työtyytyväisyyttä koskevasta tutkimuksesta ja kirjallisuudesta.
Melko suurella osalla henkilöstöä hallintokokeilu ei juurikaan ole aiheuttanut muutosta työssä tai työolosuhteissa. Kun vaikutusta on ollut, on se koettu useammin kielteiseksi kuin myönteiseksi. Kokemuksissa on kuitenkin vaihtelua etenkin toimialueen ja aseman perusteella.
Myönteisiä vaikutuksia kokeilulla on ollut melko vähän. Joillakin on kuitenkin tapahtunut myönteisiä muutoksia muun muassa työtehtävissä, osaamisvaatimuksissa, työtovereissa ja asiakkaissa sekä koulutustarjonnassa. Avoimissa vastauksissa muutamat myös pitivät positiivisena esimerkiksi uusia verkostoitumis- ja yhteistyömahdollisuuksia. Kielteisiä vaikutuksia on nähtävissä enemmän, liittyen muun muassa johtamiseen ja työn kuormittavuuden lisääntymiseen. Kielteisten vaikutusten taustalla voidaan nähdä itse uudistus ja siihen liittyvät merkittävät haasteet, mutta myös teknis-rationaalisen näkökulman painottuminen humanistis-prosessuaalisen sijaan muutoksen johtamisessa. Toisaalta henkilöstön näkemysten taustalla on myös selvästi nähtävissä tekijöitä, jotka eivät varsinaisesti ole itse kokeilun aiheuttamia, kuten työn kuormittavuuden lisääntyminen sosiaali- ja terveystoimessa maanlaajuisesti sekä Kainuun aluetalouden yleisesti heikko tilanne.
Myös muissa samantyyppisissä tutkimuksissa on todettu henkilöstön näkökulman huomioimisen jäävän liian vähälle muutoksen johtamisessa. Tämä kertoo siitä, että henkilöstön kielteisiä kokemuksia on tällaisissa laajoissa, toiminnan tuottavuuden lisäämiseen pyrkivissä työvoimavaltaisen alan uudistusprosesseissa vaikea välttää. Mutta toisaalta se kertoo myös siitä, ettei henkilöstön huomioimiseen ole välttämättä riittävästi pyritty johdon huomion kiinnittyessä muihin seikkoihin. Organisaatiouudistusten onnistumisen näkökulmasta ristiriita on ilmeinen: henkilöstön kielteiset muutoskokemukset nakertavat voimakkaasti sitä perustaa, jolle uudistunutta organisaatiota rakennetaan. Keinoja huomioida henkilöstö paremmin on useita tiedonkulun parantamisesta lähiesimiestoiminnan tukemiseen. Esimiesten rooli uudistuksissa on haastava: usein he ovat itse muutosten kohteina, mutta samalla he ovat henkilöitä, jotka voivat parhaiten tukea alaistensa yksilöllistä muutoksen sulauttamisprosessia.
Asiasanat: hallintokokeilu, hallintouudistus, henkilöstö, Kainuu, muutoksen johtaminen, organisaatiouudistus, työtyytyväisyys