Vallankäyttäjiä ja keisarien välikappaleita – VESTAN NEITSYIDEN ASEMA JA ARVOSTUS 200-LUVUN ROOMASSA
SIHVONEN, OUTI (2008)
SIHVONEN, OUTI
2008
Historia - History
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18673
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18673
Tiivistelmä
Vestan kultti oli eräs vanhimmista ja tärkeimmistä Rooman kulteista. Sitä hoiti kuusi Vestan neitsyttä, jotka muodostivat vanhimman jäsenen (virgo Vestalis maxima) johdolla ainoan naispuolisen viralliseen uskontoon kuuluvan pappiskollegion. Tutkin vestaalien asemaa ja arvostusta 200-luvun Roomassa Severus-suvun keisarien aikaan. Tarkastelen tätä kahdesta näkökulmasta. Ensiksi kysyn, miten vestaalit itse ja heidän lähipiirinsä hyödynsivät edullisen sosiaalisen aseman, joka vestaalin virassa oleva nainen saattoi saada. Kysymys on vestaalien toiminnan tarkastelusta. Toisaalta tarkastelen, miten hallitsija otti vestaalit ja Vestan kultin huomioon ja käytti näitä omien uskonto- ja valtapoliittisten tavoitteidensa välineinä. Kyseessä on hallitsijan vestaalipolitiikan muutosten tarkastelu.
Tärkeimpänä lähdeaineistona vestaalien toimintaa pohtiessani käytän 200-luvulla kollegion vanhimmille vestaaleille valmistettuja piirtokirjoituksia. Piirtokirjoitukset ja niiden yhteydessä olevat vestaalien patsaat sijoitettiin vestaalien Atrium Vestae -taloon. Lähdemateriaalina numismaattinen aineisto antaa käsityksen keisarien tavoitteista luoda Vestan kultin avulla hallitsijakuvaa. Kirjallisista lähteistä 200-luvulla eläneet Cassius Dio ja Herodianos antavat taustatietoa aikakauden tapahtumista ja luonnehtivat keisarien poliittista toimintaa. Lisäksi 200-lukua edeltävä kirjallinen aineisto selvittää Vestan kultin asemaa ja siinä tapahtuneita aiempia muutoksia. Suetoniuksen, Tacituksen, Aulus Gelliuksen ja Plutarkhoksen teokset ovat tällöin hyödyllisiä.
Lähtökohtanani on tarkastella vestaalien toimintaa ja toisaalta heidän käyttöään vallan välineinä heidän sosiaalisesta asemastaan käsin. Seksuaalinen status neitsyinä ja erilaiset privilegiot rakensivat heidän asemaansa. Tämä asema vaihteli eri aikoina saaden erilaisia piirteitä. Patriarkaalinen yhteiskunta rajoitti naisten mahdollisuuksia osallistua julkiseen elämään. Vestaalien toiminnan tarkastelu tuo tähän lähtökohtaan monimuotoisuuden ulottuvuuden.
Useat vestaalit saavuttivat yhteisössään merkittävän aseman; he toimivat patrona-suojelijoina, jotka hyödyttivät ympärillään olevia klienttejä. Toisinaan vestaalit, omien sukulaistensa kanssa, tavoittelivat suvulleen näkyvyyttä, jonka tarkoituksena oli varmistaa suvulle valtaa ja arvostusta. Vestaalit toimivat lähellä hallitsijaa, jonka kontrolli ja vaikutusvalta koskettivat vallan keskuksen lähelle pyrkiviä. Tässä tilanteessa vestaalit toimivat välittäjän roolissa. He välittivät keisarille kansalaisten pyyntöjä. Vestaalien suuren arvostuksen vuoksi hallitsijat puolestaan saattoivat korostaa näiden avulla omaa valtaansa. Esimerkiksi keisarinnan asemaa muovattiin vestaalien yhteiskunnallisen aseman mallia käyttämällä. Myös Severus-suvun keisareille tärkeä auringonkultti pyrittiin saattamaan näkyvämpään asemaan kulttielämässä vestaalien avulla. Vestaalit olivat 200-luvun Roomassa korkealla sosiaalisessa hierarkiassa. Asema lähellä hallitsijaa toi heille arvostusta ja muodosti lähtökohdan heidän toiminnalleen. Hallitsijoiden valtapolitiikan turvin vestaalit kykenivät jakamaan hallitsijan suosiota eteenpäin, mutta saattoivat myös itse olla keisarin politiikan ja toiminnan kohteita.
ASIASANAT: historia, antiikki, Rooma, keisariaika, 200-luku, Vesta, Vestan neitsyet, uskonnot-antiikki, kultit, naisen asema, sosiaaliset suhteet, epigrafia
Tärkeimpänä lähdeaineistona vestaalien toimintaa pohtiessani käytän 200-luvulla kollegion vanhimmille vestaaleille valmistettuja piirtokirjoituksia. Piirtokirjoitukset ja niiden yhteydessä olevat vestaalien patsaat sijoitettiin vestaalien Atrium Vestae -taloon. Lähdemateriaalina numismaattinen aineisto antaa käsityksen keisarien tavoitteista luoda Vestan kultin avulla hallitsijakuvaa. Kirjallisista lähteistä 200-luvulla eläneet Cassius Dio ja Herodianos antavat taustatietoa aikakauden tapahtumista ja luonnehtivat keisarien poliittista toimintaa. Lisäksi 200-lukua edeltävä kirjallinen aineisto selvittää Vestan kultin asemaa ja siinä tapahtuneita aiempia muutoksia. Suetoniuksen, Tacituksen, Aulus Gelliuksen ja Plutarkhoksen teokset ovat tällöin hyödyllisiä.
Lähtökohtanani on tarkastella vestaalien toimintaa ja toisaalta heidän käyttöään vallan välineinä heidän sosiaalisesta asemastaan käsin. Seksuaalinen status neitsyinä ja erilaiset privilegiot rakensivat heidän asemaansa. Tämä asema vaihteli eri aikoina saaden erilaisia piirteitä. Patriarkaalinen yhteiskunta rajoitti naisten mahdollisuuksia osallistua julkiseen elämään. Vestaalien toiminnan tarkastelu tuo tähän lähtökohtaan monimuotoisuuden ulottuvuuden.
Useat vestaalit saavuttivat yhteisössään merkittävän aseman; he toimivat patrona-suojelijoina, jotka hyödyttivät ympärillään olevia klienttejä. Toisinaan vestaalit, omien sukulaistensa kanssa, tavoittelivat suvulleen näkyvyyttä, jonka tarkoituksena oli varmistaa suvulle valtaa ja arvostusta. Vestaalit toimivat lähellä hallitsijaa, jonka kontrolli ja vaikutusvalta koskettivat vallan keskuksen lähelle pyrkiviä. Tässä tilanteessa vestaalit toimivat välittäjän roolissa. He välittivät keisarille kansalaisten pyyntöjä. Vestaalien suuren arvostuksen vuoksi hallitsijat puolestaan saattoivat korostaa näiden avulla omaa valtaansa. Esimerkiksi keisarinnan asemaa muovattiin vestaalien yhteiskunnallisen aseman mallia käyttämällä. Myös Severus-suvun keisareille tärkeä auringonkultti pyrittiin saattamaan näkyvämpään asemaan kulttielämässä vestaalien avulla. Vestaalit olivat 200-luvun Roomassa korkealla sosiaalisessa hierarkiassa. Asema lähellä hallitsijaa toi heille arvostusta ja muodosti lähtökohdan heidän toiminnalleen. Hallitsijoiden valtapolitiikan turvin vestaalit kykenivät jakamaan hallitsijan suosiota eteenpäin, mutta saattoivat myös itse olla keisarin politiikan ja toiminnan kohteita.
ASIASANAT: historia, antiikki, Rooma, keisariaika, 200-luku, Vesta, Vestan neitsyet, uskonnot-antiikki, kultit, naisen asema, sosiaaliset suhteet, epigrafia