Ulkoilmateatteri entiseen kivilouhimoon Kirkkonummelle

Abstract

Diplomityöni tarkoituksena on esitellä vaihtoehtoinen jälkikäyttösuunnitelma toimintansa lopettaneelle Hilan luonnonkivilouhimolle. Kirkkonummella Upinniemessä sijaitseva avolouhimo on pinta-alaltaan 1,6 hehtaaria ja syvyydeltään enimmillään noin 20 metriä. Graniitin louhinta aloitettiin 1980-luvun alussa ja lopetettiin vuonna 2002 louhintaluvan päätyttyä. Uutta lupaa louhinnalle ei enää myönnetty. Lainsäädännön mukaan louhintayrityksen tulee maisemoida alue louhinnan loputtua maa-ainesten ottosuunnitelman mukaisesti. Jälkihoidon jälkeen alue palautuu takaisin maanomistajalle, jonka päätettäväksi alueen tulevaisuus jää. Tavallisesti jälkikäyttö tarkoittaa alueen metsittämistä. Suunnitelmani tavoitteena on herättää keskustelua myös muista jälkikäytön mahdollisuuksista. Käytöstä poistunut louhimo on aina ympäristövaurio, eikä aluetta voida koskaan palauttaa täysin entiseen tilaansa. Hilan louhimo on ainutlaatuinen ja visuaalisesti vaikuttava paikka, jonka erityispiirteet tulisi hyödyntää hävittämisen sijaan.

Hilan louhimon erityispiirteitä ovat avolouhoksen pohjalle pinta- ja valumavesistä muodostunut vesiallas, korkeat pystysuorat kiviseinämät, louhinnasta syntyneet terassit sekä sivukivikasat. Saavutettavuus alueelle on hyvä pääkaupunkiseudun läheisyyden ja nopeiden liikenneyhteyksien ansiosta. Ympäröivä kalliopinta takaa hyvät akustiset ominaisuudet ja alue soveltuukin hyvin musiikki- ja teatteritapahtumien järjestämiseen. Tämänkaltaista toimintaa ei lähialueella ennestään ole, toimintaa tukevia palveluita sen sijaan on runsaasti.

Diplomityöni painottuu suunnitelmalliseen osuuteen. Kirjallisessa osuudessa esittelen louhimoiden jälkikäyttömahdollisuuksia louhinnan lopettamisen ja maisemoinnin jälkeen. Laatimani tilaohjelma sisältää kolme eriluonteista esiintymislavaa, katetun rinnekatsomon, louhimoa kiertävän näköalareitin, yleisöpalvelu-, tuotanto- ja huoltotiloja sekä näyttelijöiden ja henkilökunnan tiloja. Rakennuksen muoto perustuu louhittavan kiviaineksen mitoitukseen. Rakennuksen massa jäljittelee louhitun kalliopinnan muotoja muodostaen jyrkkiä seinämiä ja terassimaisia tasanteita. Suunnitelmassa yhdistyvät ympäröivän luonnon epäsäännöllisyys ja louhinnan järjestelmällisyys. /Kir10

The objective of this thesis is to present an alternate application of the Hila quarry, which is located in Upinniemi, Kirkkonummi, Finland. The now inactive quarry spreads over 1.6 hectares and at deepest, it descends to 20 meters below the surface level. Mining of granite at the location began in early 1980’s and stopped in 2002 due to the discontinuation of the operating license. No further license has been granted. According to the Finnish law, the operator is obliged to landscape the defunct quarry. After landscaping, the property returns under the control of the owner who decides how the area is managed. Commonly this means reforestation. This thesis is an examination into the possibilities in utilizing such sites. An inactive quarry is always an unnatural element and it can never be restored to its original form. The Hila quarry is an unique and aesthetically impressive site whose properties ought to be exploited.

The site features a pool of surface water, tall vertical stone walls, terrace-like ledges and loose rock laying about. Accessibility to the site is easy due to the proximity of the Helsinki metropolitan area. The surrounding stone surfaces offer great acoustic qualities, thus making the site fine for musical- and theatrical performances. There are no similar venues close by. However, services supporting this kind of activities are abundant.

This thesis concentrates on the design of an outdoor venue in an old quarry. In writing, I study and present post-quarry site application. The accommodation programme consists of three multi-use stages, covered auditorium, a walking route around the area, consumer services, maintenance and storage areas and quarters for staff and performers. The building mass is designed to blend in and mirror the surrounding excavated stone in texture and in shape. The plan conjoins the irregular nature and built, systematic environment.