Parvekelasituksen energiataloudelliset vaikutukset
Hilliaho, Kimmo (2010)
Hilliaho, Kimmo
2010
Rakennustekniikan koulutusohjelma
Rakennetun ympäristön tiedekunta
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-09-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201009201321
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201009201321
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää parvekkeen lasituksen energiataloudellisia vaikutuksia kenttätutkimusten ja tietokonesimulointien avulla. Kenttämittauksin selvitettiin yhdestä kohteesta yksityiskohtaisesti parvekelasien ja –rakenteiden pintalämpötilat lasitetulta ja lasittamattomalta parvekkeelta. Lisäksi seurattiin 23 parvekkeen (18 lasitettua ja 5 lasittamatonta) ja niitä vastaavan huoneiston lämpötiloja ja suhteellista kosteutta. Laskennalliset tarkastelut sisälsivät IDA-ICE -ohjelman luotettavuuden arvioinnin (verifiointi) ja energiansäästön tapauskohtaisen arvioinnin (variointi) 80 m² kokoisessa kerrostalohuoneistossa.
Tarkastelujakson aikana parvekeikkunan, -oven ja taustaseinän ulkopinnan pintalämpötilat olivat 1,4-2,5 °C:tta korkeammat ja sisäpinnan pintalämpötilat 1,0-2,8 °C:tta alhaisemmat lasitetulla parvekkeella kuin lasittamattomalla parvekkeella. Parvekkeen sisälämpötilat nousivat keskimäärin 3,1 °C:tta ja huonelämpötilat laskivat 0,5 °C:tta parvekelasituksien ansiosta. Lämpötilaero huoneistojen välillä oli suoraan verrannollinen lasitetun ja lasittamattoman parvekkeen väliseen lämpötilaeroon. Eniten parvekelaseista oli hyötyä maalis-, huhti- ja toukokuussa ja vähiten marraskuussa.
Parvekelaseilla saavutettu lämmitysenergian säästö oli 80 m² kokoisessa kerrostalohuoneistossa laskennallisesti 3,4-10,7 % ja keskimäärin 5,9 %. Eniten parvekelaseista oli hyötyä Helsingissä sijaitsevissa 1970- luvun rakennuksissa, joiden sisäänvedetyt parvekkeet oli suunnattu etelään ja tuloilma otettiin parvekkeen kautta. Vähiten energiaa säästyi Sodankylässä sijaitsevissa 2010- luvun rakennuksissa, joiden ulkonevat parvekkeet oli suunnattu itään ja tuloilma otettiin parvekkeen ulkopuolelta. Kolme tärkeintä energiansäästöön vaikuttavaa tekijää olivat tuloilmaratkaisu, parveketyyppi ja rakennuksen suuntaus. Vähäisempi merkitys oli rakennuksen sijainnilla, eristystasolla ja parvekkeen tiiviydellä.
Parvekelasit pidentävät parvekkeen vuotuista käyttöaikaa 1,0…2,5 kuukautta, säästävät energiaa 3,4-10,7 % ja mahdollistavat parvekkeen kohdalla olevan huoneen lämpötilan laskemisen 0,5 °C:tta lämpöviihtyvyyttä heikentämättä. Parvekelasien energiantalouteen vaikuttaa merkittävästi myös lasituksen käyttö. Lasitettu parveke on vielä energiaa säästävä, vaikka yksi lasi pidettäisiin aina täysin auki. /Kir10
Tarkastelujakson aikana parvekeikkunan, -oven ja taustaseinän ulkopinnan pintalämpötilat olivat 1,4-2,5 °C:tta korkeammat ja sisäpinnan pintalämpötilat 1,0-2,8 °C:tta alhaisemmat lasitetulla parvekkeella kuin lasittamattomalla parvekkeella. Parvekkeen sisälämpötilat nousivat keskimäärin 3,1 °C:tta ja huonelämpötilat laskivat 0,5 °C:tta parvekelasituksien ansiosta. Lämpötilaero huoneistojen välillä oli suoraan verrannollinen lasitetun ja lasittamattoman parvekkeen väliseen lämpötilaeroon. Eniten parvekelaseista oli hyötyä maalis-, huhti- ja toukokuussa ja vähiten marraskuussa.
Parvekelaseilla saavutettu lämmitysenergian säästö oli 80 m² kokoisessa kerrostalohuoneistossa laskennallisesti 3,4-10,7 % ja keskimäärin 5,9 %. Eniten parvekelaseista oli hyötyä Helsingissä sijaitsevissa 1970- luvun rakennuksissa, joiden sisäänvedetyt parvekkeet oli suunnattu etelään ja tuloilma otettiin parvekkeen kautta. Vähiten energiaa säästyi Sodankylässä sijaitsevissa 2010- luvun rakennuksissa, joiden ulkonevat parvekkeet oli suunnattu itään ja tuloilma otettiin parvekkeen ulkopuolelta. Kolme tärkeintä energiansäästöön vaikuttavaa tekijää olivat tuloilmaratkaisu, parveketyyppi ja rakennuksen suuntaus. Vähäisempi merkitys oli rakennuksen sijainnilla, eristystasolla ja parvekkeen tiiviydellä.
Parvekelasit pidentävät parvekkeen vuotuista käyttöaikaa 1,0…2,5 kuukautta, säästävät energiaa 3,4-10,7 % ja mahdollistavat parvekkeen kohdalla olevan huoneen lämpötilan laskemisen 0,5 °C:tta lämpöviihtyvyyttä heikentämättä. Parvekelasien energiantalouteen vaikuttaa merkittävästi myös lasituksen käyttö. Lasitettu parveke on vielä energiaa säästävä, vaikka yksi lasi pidettäisiin aina täysin auki. /Kir10