Porvoon kaupungin uuden virastotalon yleinen arkkitehtikilpailu
Sammaljärvi, Pasi (2010)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Sammaljärvi, Pasi
2010
Rakennetun ympäristön tiedekunta
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-06-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201008191296
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201008191296
Tiivistelmä
Diplomityöni on jatkosuunnitelma 02.05-30.09.2008 pidetyn Porvoon kaupungin uuden virastotalon yleisen kaksivaiheisen idea- ja suunnittelukilpailun ensimmäisen vaiheen ehdotuksestani.
Suunnittelukilpailun ensimmäisessä vaiheessa oli tarkoitus tutkia kuinka suuri volyymi voidaan sijoittaa Porvoon kaupungintalon yhteyteen, luoden samalla arkkitehtonisesti tasapainoinen vanhan kaupungintalon ja uuden virastotalon kokonaisuus. Lisäksi odotettiin esitystä siitä, mitä toimintoja tontille voidaan sijoittaa tilaohjelmassa määriteltyjen virastotoimintojen lisäksi. Ehdotuksessa oli myös otettava kantaa siihen, voidaanko tontilla olevat muut vanhat rakennukset säilyttää.
Kilpailuehdotuksessani pyrin tuottamaan mahdollisimman suuren rakennusvolyymin tontille sen asettamien haastellisten raja-arvojen puitteissa. Tontilla olevista vanhoista rakennuksista päätin siirrättää pois Piispankatu 15:ssa sijaitsevan asuinrakennuksen ja säilyttää Rauhankatu 20:n entisen käymälärakennuksen.
Diplomityössäni olen tutkinut tarkemmin rakennuksen sijoittelua tontille ja suhdetta tontilla oleviin vanhoihin rakennuksiin. Tämän seurauksena päätin, että virastotalon suunnittelua ohjaa ennen kaikkea kaikkien tontilla olevien vanhojen rakennusten säilyttäminen ja vielä niin, että rakennuksen alle jäisi mahdollisimman vähän tonttimaata. Tilaohjelman pohjana käytin kilpailun toisen vaiheen tarkentunutta tilaohjelmaa. Kilpailuehdotuksessani ollutta massoittelua muutin tontille sopivammaksi. Lisäksi muutin julkisivumateriaaleja sekä ulkoarkkitehtuuria.
Diplomityössäni olen kehittänyt ja tutkinut toimistorakennuksen muuntojoustavuutta, joka mahdollistaa mittavat organisaatio- tai käyttäjämuutokset rakennuksen elinkaaren aikana. Tähän tukeutuen olen tutkinut rakennuksen ympäristökuormitusta sen rakentamisen ja käytön aikana yhdysvaltalaisen LEED –ympäristösertifiointijärjestelmän kautta. Tästä huolimatta rakennuksen suunnittelussa on pyritty realistisuuteen jotta toimistotalo olisi teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoinen, mutta samalla kuitenkin kaupunkikuvallisesti kestävä ja paikkansa arvoinen. /Kir10 My Master’s Thesis is a follow-up design to my proposal during the first phase of the public two-phase innovation and design competition for the new office building of the City of Porvoo, held between 2 May and 30 September, 2008.
The purpose of the first phase of the design competition was to study how large a volume could be placed in connection to the Porvoo City Hall while retaining an architectonic balance between the old City Hall and the new office building. Additionally, a proposal on what functions could be allotted to the lot in addition to the office functions specified in the space plan was expected. The proposal also had to take a stance on whether the other old buildings on the lot could be preserved.
In my competition proposal I aspired to create a building volume as large as possible on the lot, within the challenging limits it set. With regard to the old buildings on the lot, I decided to remove the residential building at Piispankatu 15 and to retain the former lavatory building at Rauhankatu 20.
In my Master’s Thesis I have studied the placement of the building on the lot and its relation with the old buildings on the lot in more detail. As a result, I decided that the foremost driving factor in the design of office building should be the preservation of all old buildings on the lot, while leaving the building’s footprint on the lot as small as possible. I based the space plan on the competition’s space plan which was specified in more detail in the second phase. I modified the mass distribution in the competition proposal to better suit the lot. I also changed the facade materials and the external architecture.
In my Master’s Thesis I have developed and studied the office building’s flexibility and adaptability, which enable extensive organisational or user changes during the building’s lifecycle. With this in mind, I have studied the building’s environmental load during its construction and use with the help of the LEED environmental certification programme from the USA. Regardless of this, the building design strives to be realistic so that the office building would be technically and economically feasible while also having a durable city image and being worthy of its location.
Suunnittelukilpailun ensimmäisessä vaiheessa oli tarkoitus tutkia kuinka suuri volyymi voidaan sijoittaa Porvoon kaupungintalon yhteyteen, luoden samalla arkkitehtonisesti tasapainoinen vanhan kaupungintalon ja uuden virastotalon kokonaisuus. Lisäksi odotettiin esitystä siitä, mitä toimintoja tontille voidaan sijoittaa tilaohjelmassa määriteltyjen virastotoimintojen lisäksi. Ehdotuksessa oli myös otettava kantaa siihen, voidaanko tontilla olevat muut vanhat rakennukset säilyttää.
Kilpailuehdotuksessani pyrin tuottamaan mahdollisimman suuren rakennusvolyymin tontille sen asettamien haastellisten raja-arvojen puitteissa. Tontilla olevista vanhoista rakennuksista päätin siirrättää pois Piispankatu 15:ssa sijaitsevan asuinrakennuksen ja säilyttää Rauhankatu 20:n entisen käymälärakennuksen.
Diplomityössäni olen tutkinut tarkemmin rakennuksen sijoittelua tontille ja suhdetta tontilla oleviin vanhoihin rakennuksiin. Tämän seurauksena päätin, että virastotalon suunnittelua ohjaa ennen kaikkea kaikkien tontilla olevien vanhojen rakennusten säilyttäminen ja vielä niin, että rakennuksen alle jäisi mahdollisimman vähän tonttimaata. Tilaohjelman pohjana käytin kilpailun toisen vaiheen tarkentunutta tilaohjelmaa. Kilpailuehdotuksessani ollutta massoittelua muutin tontille sopivammaksi. Lisäksi muutin julkisivumateriaaleja sekä ulkoarkkitehtuuria.
Diplomityössäni olen kehittänyt ja tutkinut toimistorakennuksen muuntojoustavuutta, joka mahdollistaa mittavat organisaatio- tai käyttäjämuutokset rakennuksen elinkaaren aikana. Tähän tukeutuen olen tutkinut rakennuksen ympäristökuormitusta sen rakentamisen ja käytön aikana yhdysvaltalaisen LEED –ympäristösertifiointijärjestelmän kautta. Tästä huolimatta rakennuksen suunnittelussa on pyritty realistisuuteen jotta toimistotalo olisi teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoinen, mutta samalla kuitenkin kaupunkikuvallisesti kestävä ja paikkansa arvoinen. /Kir10
The purpose of the first phase of the design competition was to study how large a volume could be placed in connection to the Porvoo City Hall while retaining an architectonic balance between the old City Hall and the new office building. Additionally, a proposal on what functions could be allotted to the lot in addition to the office functions specified in the space plan was expected. The proposal also had to take a stance on whether the other old buildings on the lot could be preserved.
In my competition proposal I aspired to create a building volume as large as possible on the lot, within the challenging limits it set. With regard to the old buildings on the lot, I decided to remove the residential building at Piispankatu 15 and to retain the former lavatory building at Rauhankatu 20.
In my Master’s Thesis I have studied the placement of the building on the lot and its relation with the old buildings on the lot in more detail. As a result, I decided that the foremost driving factor in the design of office building should be the preservation of all old buildings on the lot, while leaving the building’s footprint on the lot as small as possible. I based the space plan on the competition’s space plan which was specified in more detail in the second phase. I modified the mass distribution in the competition proposal to better suit the lot. I also changed the facade materials and the external architecture.
In my Master’s Thesis I have developed and studied the office building’s flexibility and adaptability, which enable extensive organisational or user changes during the building’s lifecycle. With this in mind, I have studied the building’s environmental load during its construction and use with the help of the LEED environmental certification programme from the USA. Regardless of this, the building design strives to be realistic so that the office building would be technically and economically feasible while also having a durable city image and being worthy of its location.