Vesilahden kirkonkylän raitti - rakentamistapaohjeet miljöösuojelun välineenä
Ohtola, Hanna (2010)
2010
Arkkitehtuurin koulutusohjelma
Rakennetun ympäristön tiedekunta
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-06-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201007091266
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201007091266
Tiivistelmä
Vesilahti on kohtalaisen tyypillinen kasvukeskuksen läheisyydessä sijaitseva kasvava pieni kunta. Rakentamispaineet ovat kovat ja tontti pulaa on pyritty ratkaisemaan kaavoittamalla uusia asuinalueita vanhan kuntakeskuksen kupeeseen. Samaan aikaan kirkonkylän keskeisimmälle alueelle, vanhaan raittimiljööseen, kohdistuu myös rakentamispaineita. Siellä täällä raitin varrella on uudisrakentaminen ajankohtaista, mutta uusi rakentamistapa ei useimmiten istu vanhaan miljööseen.
Vesilahden kirkonkylän historia ulottuu satojen vuosien taakse. Raitin linjaus, samoin kuin kirkonkylän tonttien rajat ovat vanhaa perua. Raitin varrella on paljon vanhaa ja arvokasta rakennuskantaa. Vain osa rakennuksista on kaavalla suojeltu. Suuri osa kirkonkylän asemakaavoista on suojelunäkökulmasta vanhentuneita.
Tämän työn ensimmäinen tavoite on Vesilahden kirkonkylän miljöön suojelu. Miljöön osia ovat paitsi rakennukset, kadut, kasvillisuus ja maisema, kuuluu siihen vielä paikan henki ja tunnelma. Miten suojellaan henkeä ja tunnelmaa alueella, jota täydennetään uudisrakennuksilla koko ajan?
Toinen tämän työn tavoite on käydä läpi rakentamisen ohjaamisen hierarkiaa miljöösuojelun näkökulmasta ja selventää valitun suunnittelutyökalun - rakentamistapaohjeiden - roolia rakentamisen ohjaamisen välineenä. Rakentamisen ohjaamisen hierarkiassa ylinnä on maankäyttö- ja rakennuslaki. Kaavajärjestelmä on kolmiportainen; yleispiirteisin on maakuntakaava, siitä tarkempi on yleiskaava ja maankäyttöä sekä rakentamista tarkimmin ohjaa asemakaava. Kaavoituksen lisäksi maankäyttöä ja rakentamista ohjataan rakennusjärjestyksellä, lupajärjestelmillä, erilaisilla erityissuunnitelmilla ja rakentamistapaohjeilla.
Rakentamistapaohjeiden muoto voi olla varsin vapaa, usein monisanaisempi ja kuvitettu, toisin kuin muiden ohjaamishierarkian välineiden muoto. Juuri muodon vapaus antaa ohjeistuksille mahdollisuuden taipua hienovaraisemman ohjauksen välineeksi.
Laadittujen rakentamistapaohjeiden tavoite on sopeuttaa uudisrakentaminen vanhaan raitti miljööseen ja näin säilyttää paikan henki ja tunnelma tuleville sukupolville. Ohjeet jakaantuvat neljän otsikon alle, joita ovat: paikka, rakennus, yksityiskohdat ja piha. Lisäksi ohjeissa annetaan vinkkejä korjausrakentajalle ja otetaan kantaa rakennusten purkamiseen. /Kir10
Vesilahden kirkonkylän historia ulottuu satojen vuosien taakse. Raitin linjaus, samoin kuin kirkonkylän tonttien rajat ovat vanhaa perua. Raitin varrella on paljon vanhaa ja arvokasta rakennuskantaa. Vain osa rakennuksista on kaavalla suojeltu. Suuri osa kirkonkylän asemakaavoista on suojelunäkökulmasta vanhentuneita.
Tämän työn ensimmäinen tavoite on Vesilahden kirkonkylän miljöön suojelu. Miljöön osia ovat paitsi rakennukset, kadut, kasvillisuus ja maisema, kuuluu siihen vielä paikan henki ja tunnelma. Miten suojellaan henkeä ja tunnelmaa alueella, jota täydennetään uudisrakennuksilla koko ajan?
Toinen tämän työn tavoite on käydä läpi rakentamisen ohjaamisen hierarkiaa miljöösuojelun näkökulmasta ja selventää valitun suunnittelutyökalun - rakentamistapaohjeiden - roolia rakentamisen ohjaamisen välineenä. Rakentamisen ohjaamisen hierarkiassa ylinnä on maankäyttö- ja rakennuslaki. Kaavajärjestelmä on kolmiportainen; yleispiirteisin on maakuntakaava, siitä tarkempi on yleiskaava ja maankäyttöä sekä rakentamista tarkimmin ohjaa asemakaava. Kaavoituksen lisäksi maankäyttöä ja rakentamista ohjataan rakennusjärjestyksellä, lupajärjestelmillä, erilaisilla erityissuunnitelmilla ja rakentamistapaohjeilla.
Rakentamistapaohjeiden muoto voi olla varsin vapaa, usein monisanaisempi ja kuvitettu, toisin kuin muiden ohjaamishierarkian välineiden muoto. Juuri muodon vapaus antaa ohjeistuksille mahdollisuuden taipua hienovaraisemman ohjauksen välineeksi.
Laadittujen rakentamistapaohjeiden tavoite on sopeuttaa uudisrakentaminen vanhaan raitti miljööseen ja näin säilyttää paikan henki ja tunnelma tuleville sukupolville. Ohjeet jakaantuvat neljän otsikon alle, joita ovat: paikka, rakennus, yksityiskohdat ja piha. Lisäksi ohjeissa annetaan vinkkejä korjausrakentajalle ja otetaan kantaa rakennusten purkamiseen. /Kir10